Opeopiskelija-lehti
Pitääkö kaiken aina muuttua?
Suuri muutos on yleensä hidasta ja koostuu pienistä asioista.
Edelleen olemassa
Aivan kaikki toiminta ei ole loppunut, muuttunut kokonaan tai mennyt tauolle koronan aikana.
Korvaako robotti opettajan? Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat kristallipallon äärellä
Miltä näyttää opettajuus lähivuosina? Tässä artikkelissa asiaa penkovat kolme ammattiopeopiskelijaa. Käymme läpi ajatuksia tulevaisuuden opettajan työstä ja sen haasteista. Tulevaisuuden ennustaminen lienee mahdotonta, mutta jotakin voimme tutkimuksen menetelmin saada selville.
Elämyksellisyyttä oppimiseen VR-teknologian avulla
Millaista lisäarvoa VR-teknologia voi tuoda opetukseen? Kenelle VR-laitteiden opetuskäyttö soveltuu ja mitä opettajan kannattaa huomioida virtuaalitodellisuutta hyödyntävien laitteiden opetuskäytössä?
Medialukutaito ja lapsen oikeudet
Mitä digitaaliset ympäristöt tarkoittavat lapsen oikeuksille, yksityisyydelle, syrjimättömyydelle ja koulutukselle? Medialukutaidon opetuksen ei pitäisi enää olla opettajakohtaista ja yksittäisen opettajan kiinnostuksen varassa.
Eiku hommiin
Moni työuraa aloitteleva opettaja kokee työssään riittämättömyyden tunteita, vaikka moni asia olisi korjattavissa.
Valmistuminen tulee, oletko valmis?
Valmistumaan ehtii koska tahansa, joten sillä on turha stressata.
Etäilystä hybridiin – harjoittelut poikkeusoloissa
Pandemian tuoma yllättävä, pakotettu digiloikka vaati kaikilta paljon lyhyessä ajassa. Niin myös opeopiskelijoilta, joista osa lähtee nyt työelämään ilman käytännön kokemusta lähiopetuksesta.
Ekokriisin ratkaiseminen on ennen kaikkea kasvatuksellinen kysymys
Vuoden opeopiskelijaksi valittu Katri Jurvakainen on opintojensa aikana pureutunut ekokriisin juurisyihin.
Hyvä opettaja osaa laittaa työkoneen ja koulun oven kiinni
Vuoden harjoittelunohjaaja 2021 on Jyväskylän normaalikoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen harjoittelunohjaajana toimiva Mari Mäki-Paavola.
Aimo Jalla: Lähisome 2.0
Lehtori jakoi kaverikirjat kaikille oppilaille.
Demokratiakasvatus 2020-luvulla - Pelkkää puhetta vai täyttä todellisuutta?
Suomalaisnuoret osaavat varsin mallikkaasti mekaanisesti kertoa, miten eduskunta toimii, mutta arjen vaikuttamisesta ja poliittisesta toiminnasta nuoret eivät paljon ymmärrä. Yksi demokratiakasvatuksen keskeisistä tehtävistä onkin kasvattaa ihmisiä ymmärtämään sitä, miten sosiaalinen ympäristö ja yhteiskunta laajemmin vaikuttavat meidän ajatteluumme ja toimintaamme.
Mikä on politiikkaa?
Kaikki koulutukseen liittyvät päätökset vaikuttavat vähintäänkin epäsuorasti jonkin opettajaryhmän toimintaan.
Opeopiskelijat saavat olla vaikuttajia
Olipa motivaation taustalla mikä tahansa, tulisi jokaista opiskelijavaikuttajaa arvostaa.
Voiko sateenkaarilippua pitää koulun seinällä?
Sateenkaarilippuun liittyy vahvoja näkemyksiä, tunteita ja ennakkoluuloja, jotka tekevät lipusta poliittisen symbolin. Koulumaailmassakin esiintyy yhä pelkoa sitä kohtaan.
Opettajuuden ja kunnallispolitiikan yhdistäminen
Miten opettajan ammatin ja kunnallispolitiikan yhdistäminen onnistuu? Onko opettajan poliittisella taustalla merkitystä opetustyön näkökulmasta? Kannattaako opeopiskelijoiden tai opettajien lähteä mukaan kuntapolitiikkaan?
Ei ole sinun tehtäväsi olla kaikkea kaikille
Toisinaan on hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään miten minä voin ja olenko minä onnellinen.
Kuntien tärkein tehtävä
Keväällä on hyvä hetki pysähtyä, miettiä omia arvojaan ja ennen kaikkea äänestää. Kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi meneillään olevan sote-uudistuksen jälkeen jää kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.
Äidinkieli ja kirjallisuus – unohdettu taideaine?
Jostain syystä äidinkieli ja kirjallisuus rajataan usein pois taito- ja taideaineiden luettelosta.
Lapsilähtöistä kuvataidekasvatusta
Jokainen meistä on käynyt läpi elämässään oman kuvataiteilijaksi kasvun. Se, joka meidän suomalaisten kasvutarinaa yhdistää, on koulutuspolun tarjoama kuvataidekasvatus.