Opetusharjoittelussa tiimityö vahvistaa omaa osaamista
Kesälukioseura järjestää kesäisin yli kaksikymmentä kesälukiota eri puolilla Suomea, joissa lukiolainen voi suorittaa lukion pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Kesälukioiden lisäksi Kesälukioseura järjestää suomen kielen ja kulttuurin kursseja ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille. Opettajaopiskelijoille kesälukiot ja ulkosuomalaiskurssit tarjoavat oivan mahdollisuuden hyödyntää kesäkuukaudet opintojen edistämiseen suorittamalla harjoittelunsa intensiivisillä kesäkursseilla.
ELLI-NOORA KUMPULAINEN, VERNA KUNTSI & MIRVA PALVIAINEN
Soolibooli 1/15
Kuva: Verna Kuntsi
Kuvataideopettajaopiskelijan harjoittelukokemus ulkosuomalaiskurssilla
Kuvataideopettajaopiskelija Verna Kuntsi suoritti harjoittelun ulkosuomalaisten nuorten suomen kielen ja kulttuurin kurssilla. Kurssille osallistui iältään 13–15-vuotiaita nuoria 17 eri maasta. Näin Verna kertoo kokemuksistaan harjoittelussa:
Kurssi vahvisti omaa opettajuuttani. Tavoitteenani oli saada mahdollisimman paljon opetuskokemusta, joten suoritin niin paljon omia harjoitustunteja kuin mahdollista. Kurssilla suunnittelin ja toteutin suomi toisena kielenä -tunteja sekä kuvataiteen työpajan. Sain kokeilla siipiäni opettamisessa vapaasti niin, että tunneista neuvoteltiin yhdessä muiden opettajien ja rehtorin kanssa. Tunneillani laitoin oppilaat kirjoittamaan, lukemaan, piirtämään, näyttelemään, keskustelemaan ja väittelemään.
Minulla ei ollut ennen kurssia varsinaista rutiinia tuntien suunnitteluun tai kielenopettamiseen, mutta nyt kurssin jälkeen voin rehellisesti sanoa kehittyneeni tuntien pitämisessä. Kurssilla harjoittelijan näkökulmasta parasta oli muilta opettajilta saatu luottamus tekemääni työhön ja se, että sain oikeasti opettaa kurssilla
Aloittelevan opettajan epävarmuuden vuoksi suunnittelin tuntini huolella: monistin kaikki materiaalit valmiiksi, neuvottelin avustavan opettajan kanssa tunnista ja kirjoitin itselleni tunnin kulusta karkeat muistiinpanot. Tämä kaikki kannatti, sillä pystyin hyvän valmistelun vuoksi keskittymään täysillä itse opettamiseen ja oppilaisiin. Esimerkiksi huomatessani, että oppilaat eivät jaksakaan keskittyä, pystyin vaihtamaan harjoitusta lennosta, kun olin varannut tunnille ylimääräisiä, toiminnallisempia harjoituksia.
Koen, että kuvataiteen opetuksen voi integroida minkä tahansa muun oppiaineen kanssa, kuten tällä kurssilla suomi toisena kielenä -opetukseen. Kurssilla työskenteli lisäkseni luokanopettajia, suomi toisena kielenä -opettaja ja liikunnanopettajaopiskelija. Tunnen olevani vahvasti nimenomaan kuvataiteen opettaja, ja siksi suomen kielen opettaminen tuntui haasteelta, mutta selvisin siitä mainiosti yhteistyössä eri oppiaineita edustavien opettajien kanssa.
Harjoittelussani parasta oli se, että tunnilla ja opettaessa minulla oli oikeasti "homma hanskassa". Tämä on tunne, jota en ole omien opintojeni perusharjoittelussa näin vahvasti kokenut. Se, että harjoittelijalle annettiin näinkin paljon vastuuta muttei koskaan jätetty yksin, mahdollisti aivan mahtavan harjoittelukokemuksen, ja kantaa varmasti opinnoissa ja tulevassa opetustyössäni pitkälle.
Maahanmuuttajakesälukiossa opinto-ohjaajana
Mirva Palviainen on ohjauksen opiskelija ja suoritti harjoittelun opinto-ohjaajan tehtävissä maahanmuuttajakesälukiossa. Maahanmuuttajakesälukion opiskelijat ovat 15–18-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, joille tarjotaan kesälukiossa opinto-ohjausta, oman äidinkielen ja kulttuurin opetusta sekä suomi toisena kielenä -opetusta. Mirva kuvailee kokemuksiaan opinto-ohjaajan tehtävistä näin:
Maahanmuuttajakesälukiossa työskentelin yhdessä toisen ohjauksen opiskelijan kanssa. Opettajaryhmään kuului lisäksemme rehtori, kaksi S2-opettajaa, viisi omakielistä ohjaajaa ja vapaa-ajasta vastaava harjoittelija. Kesälukiossa vastuullani oli vetää yksi pienryhmäohjaus, 10 ohjaustuntia ja 11 ohjauskeskustelua. Lisäksi olin mukana vapaa-ajanohjelman ideoinnissa ja toteuttamisessa.
Maahanmuuttajakesälukio tarjoaa lyhytkestoista ja intensiivistä ohjausta erilaista kulttuuritaustaa edustaville nuorille sekä niille nuorille, joilla on haasteita opintojensa kanssa. Kesälukiossa opinto-ohjaus on lyhytkestoisuutensa vuoksi enemmän tiedonjakamista ja kannustusta kuin pitkäkestoinen prosessi. Kesälukioissa kuitenkin korostuu ohjauksen henkilökohtaisuus, sillä opinto-ohjaajat viettävät nuorten kanssa suurimman osan vapaa-ajastaan ja myös yöpyvät kurssipaikalla kuten nuoretkin.
Tämä kesälukio oli ensimmäinen ohjauksen alaan liittyvä työkokemukseni yliopisto-opintoihin kuuluvien harjoitteluiden ohella. Olin tyytyväinen huomatessani, kuinka hyvin pystyn itsenäisesti toimimaan ohjaajana ja sain vahvistettua muissa harjoitteluissa saamaani itsevarmuutta.
"Kieltä osaamaton voi ymmärtää
sarkastisen kielenkäytön
kirjaimellisesti ja jopa loukkaavana."
Minulla ei ollut kertynyt aiemmissa harjoitteluissa ohjauskokemusta maahanmuuttajaoppilaista mutta olin seurannut muutaman maahanmuuttajaoppilaan ohjauskeskustelun syventävässä harjoittelussani. Minulla oli jo siis taustalla tieto siitä, kuinka tärkeää on puhua selkeästi ja kirjakielisesti. Opin nopeasti nuorten antaman palautteen avulla käyttämään selkosuomea ja vähentämään sarkasmia puheessani, sillä suomen kieltä osaamaton voi usein ymmärtää sarkastisen kielenkäytön kirjaimellisesti ja jopa loukkaavana.
Minun ja toisen opinto-ohjaajan vetämien ohjaustuntien aiheena oli eri koulutusalat, suomalainen koulutus ja tulevaisuudensuunnitelmat. Jokaisen opiskelijan oli kirjoitettava kesälukion aikana CV. Yhtenä päivänä toteutimme yritysvierailupäivän Kotkassa, jolloin vierailimme muun muassa keskussairaalassa ja paloasemalla. Yksi tunneistamme käsitteli itsetuntemusta ja omia vahvuuksia ammatinvalinnan näkökulmasta.
Nuoret kävivät myös kesälukion aikana henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa meidän opinto-ohjaajien kanssa. Nuoret vahvistivat ajatustani siitä, että heidän kanssaan on kyettävä olemaan yhtä aito ja rehellinen kuin he itse ovat.
Lisätietoja Kesälukiosuran tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista: www.kesalukioseura.fi ja www.kesalukio.fi.
