ANNI PITKÄNEN
Opeopiskelija 1/20

Kuva: Pexels

TOIMIN VIIME VUONNA Oka ry:n eli Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestön sopona eli sosiaalipoliittisena vastaavana, johon päädyin osittain sattuman kautta. Olin kyllä kiinnostunut opiskelijoiden hyvinvoinnista, mutta samaan aikaan tuttu ja turvallinen tuutorivastaavan rooli olisi houkutellut jatkamaan vielä toisenkin vuoden. Lisäksi aiemman pestin selkeät työtehtävät – tuutorihaku, koulutuksen järjestäminen, vastuu tuutoroinnista ja toiminnan jatkuvuudesta vaihtuivatkin yllättäen rooliin, jossa oli itse luotava tavoitteet toiminnalleen.

Toisaalta uusi pesti antoi ainutkertaisen tilaisuuden määritellä, millaista edunvalvontaa halusin toteuttaa juuri sinä vuonna ainejärjestössäni.

Vaalilupaukseni myötä aloin toteuttaa heti alkuvuodesta näkyviä hyvinvointikampanjoita: muun muassa blogikirjoitus suorittamisesta, ystävänpäivätempaus, jonka tarkoituksena oli muistaa opiskelukavereita, Nyyti ry:n kanssa yhteistyössä toteutettu workshop stressin- ja ajanhallinnasta sekä osallistuminen samaisen järjestön mielenterveyspäivään pienen somekampanjan avulla.

En silti voi ottaa kunniaa tästä kaikesta yksin, sillä apunani oli joukko ihmisiä, jotka mahdollistivat hyvän edunvalvonnan synnyn kaudelle 2019. Näitä olivat tiedekuntamme EDU:n muiden ainejärjestöjen – Itun, Mentorin, Tamauksen sekä Kasvon – sopotoimijat ja yhdessä muodostimme EDU:n sopotiimin.

”Kuuntelemisen taito
on välttämättömyys,
jota täytyy edistää aktiivisesti.”

YHTEISTYÖLLÄ OLI valtavan suuri merkitys niin hyvinvoinnin kuin sopon toiminnan edistämiseksi koko tiedekunnassamme. Hyvinvointitempauksien, workshopien ja muiden toteutuksien myötä, joita jatkoimme myös syyslukukaudella, tärkeimmäksi nousi ehdottomasti kaikille EDU:n ainejärjestöille suunnattu hyvinvointikysely. Keväällä 2019 teetetty kysely sisälsi aihealueita, joiden tarkoitus oli saada kokonaisvaltainen kuva opiskelijoiden hyvinvoinnista. Näitä olivat esimerkiksi opiskelijoiden kokemus opinnoistaan, voinnistaan sekä häirinnästä ja syrjinnästä.

Tulokset esiteltiin tiedekunnan johdolle. Kyselyyn vastasi yhteensä 160 kasvatustieteen opiskelijaa kaikista tiedekuntamme ainejärjestöistä.

Yhteistyömme jatkui tiiviinä läpi vuoden aina viimeisiin toteutuksiin saakka. Syksyn puolella ennätimme toteuttaa toisen workshopin, sopokahvilan sekä arvonnan, jossa osallistujien oli mahdollista voittaa leffalippuja. Arvontaan osallistuessa opiskelijat kirjoittivat, millaisia hyvinvointiin ja edunvalvontaan liittyviä tapahtumia he haluaisivat toteutettavan. Nämä toiveet jäävät perinnöksi seuraaville sopoille.

NÄIN VUODEN JÄLKEEN voin todeta, että niin Oka ry:n kuin koko tiedekunnan sosiaalipoliittinen toiminta on ollut näkyvää ja aktiivista monella tasolla. Vaikka yhtään kannanottoa emme tehneet, se ei tarkoita, etteikö edunvalvonta olisi ollut laadukasta. Jokaisena vuonna edunvalvonta määräytyy sen mukaan, mitä jäsenistö kulloinkin tarvitsee, ja mitkä teemat sopo kokee itse tärkeiksi nostaa esille. Itselleni tärkein asia oli lisätä avoimuutta ja kuulluksi tulemisen kokemuksia ainejärjestössämme.

Tätä pyrin edistämään Oka ry:n blogiprojektilla, jonka tarkoituksena on jakaa opiskelijoidemme erilaisia elämäntilanteita ja tarinoita. Millaista on opiskella jatkuvan riittämättömyyden ja huonommuuden tunteen vallitessa? Millaista on kokea yksinäisyyttä suuren yhteisön lähellä? Millaista on tuntea ulkopuolisuutta ainejärjestössämme? Kuinka tasapainotella perheen, työn, harrastusten, vapaa-ajan ja opintojen välillä? Projektin tavoitteena on lisätä vertaistukea, avoimen keskustelun ilmapiiriä sekä moninaisuuden ymmärtämistä.

Sopovuoteni aikana opin lopulta tärkeimmän asian edunvalvontaan ja ihmisyyteen liittyen: kuuntelemisen taito on välttämättömyys, jota täytyy edistää aktiivisesti. Lisäksi moninaisen opiskelijajoukon edunvalvonnassa tarvitaan kuuntelutaidon ohella myös empatiataitoa. Ilman näitä taitoja ei voi käsitellä ihmisyyttä – objektiivisen, ongelmanratkaisua tavoittelevan suhtautumisen sijaan tarvitaan uskallusta kokea toisen kokemus myös oman kokemusmaailman kautta.

Toivon, että jokainen vuoden 2020 sopoista löytää tapansa toimia edunvalvonnan tehtävissä. Kuunnelkaa jäseniänne, tehkää yhteistyötä muiden edunvalvojien kanssa ja uskaltakaa olla aktiivisia! Te määrittelette, mitä edunvalvonta on juuri teidän ainejärjestössänne tällä kaudella.