Perehdytystä tarvitaan

Työturvallisuuslain 14 § (738/2002) mukaan työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen työhönsä. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on huolissaan uudessa työ- tai virkasuhteessa aloittavien opettajien perehdytyksen laadun ja määrän epätasaisuudesta Suomessa.

Uuden opettajan ensimmäiset työvuodet, siirtymäaika opiskelijasta opettajaksi, ovat merkittäviä opettajaidentiteetin luomisessa. Hyvällä perehdytyksellä voidaan helpottaa opettajan sopeutumista työpaikalle ja tällä tavalla edistää hyvinvointia. Perehdyttäminen on täten tärkeässä roolissa opettajien viihtymisessä ja pysymisessä opetusalalla.

Opetuksen ja oppimisen kansainvälisestä tutkimuksesta (TALIS) selviää esimerkiksi, että vain puolet suomalaisista yläkoulun opettajista osallistuu suunnitelmalliseen perehdytykseen (ks. kaavio 1). Samanlaisista puutteista on viitteitä myös muilla koulutuksen asteilla. Näiden suositusten tarkoituksena on varmistaa uusien opettajien mahdollisuudet yhdenvertaiseen työskentelyn aloittamiseen työpaikasta riippumatta.

Erityisesti uusien opettajien kokemusten mukaan opettajankoulutus ei anna riittävästi valmiuksia opettajan työhön. SOOLin ja Otuksen selvityksen mukaan suurimmat puutteet valmiuksissa liittyivät turvallisuustaitoihin, joihin luokiteltiin muun muassa kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen sekä ensiaputaidot.

SOOL toteutti keväällä 2019 kyselyn vastavalmistuneille opettajille (828 vastaajaa), jossa selvitettiin perehdytyksen tasoa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli vastaushetkellä kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Tuloksista selvisi, että 61 % vastaajista piti perehdytyksen tasoa puutteellisena tai lähes olemattomana.

Uusien opettajien kokemat haasteet

Moni uusi opettaja kokee työssään riittämättömyyttä. Syitä riittämättömyyteen on monia, mutta suuri osa niistä on ehkäistävissä riittävällä perehdytyksellä ja mahdollisuudella valmistautua töihin etukäteen.

Uudelle opettajalle tulee mahdollistaa riittävä suunnitteluaika ennen varsinaisen opetustyön alkua. Lukuvuoden alussa aloittavan opettajan työsuhteen tulee alkaa 1.8. tai kaksi viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista opetuspäivää. Myös kesken lukuvuoden aloittaville uusille opettajille tulee mahdollistaa riittävä suunnitteluaika ennen varsinaisen opetustyön alkua.

Useat uusien opettajien kokemista haasteista liittyvät työympäristöön ja erilaisiin yhteistyötahoihin. SOOLin ja Otuksen selvityksen mukaan uudet opettajat kokevat riittämättömyyttä sekä kollegoiden välisessä yhteistyössä, että vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Myös tiedot opettajan vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista koettiin puutteellisiksi.

Laajan kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen (Tynjälä & Heikkinen 2011) pohjalta uuden opettajan kokemat haasteet voidaan jakaa kuuteen pääluokkaan:

• työttömäksi jäämisen uhkaan
• riittämättömiin tietoihin ja taitoihin
• ammattiin sitoutumiseen
• induktiovaiheen uupumukseen
• omaan rooliin ja paikkaan työyhteisössä
• työssäoppimiseen

Uusien opettajien kokemat haasteet tulee ottaa vakavasti. Näihin haasteisiin pystytään vastaamaan yksilöllisellä ja suunnitelmallisella perehdytyksellä.

Kaavio 1. Suomalaisten yläkoulujen opettajat osallistuvat pääasiassa vain vapaamuotoiseen perehdytykseen (OKM 2014).

TALIS-maista tehdyssä selvityksessä havaittiin, että noin puolet yläkoulun opettajista Suomessa ei osallistu minkäänlaiseen perehdytykseen ja alle viidennes osallistuu suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten yläkoulun opettajien osallistuminen perehdytykseen on vähäistä sillä esimerkiksi Japanissa jopa 80 % yläkoulujen opettajista osallistui suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan. SOOL näkee huolestuttavana sen, että työ- tai virkasuhteen alussa uusien opettajien perehdytyksen laatuun ja määrään ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

---

1) Perehdytykseen varattava riittävästi aikaa

Suunnitelmallinen perehdyttäminen alkaa jo uuden opettajan rekrytointivaiheessa. Haastatteluun valittujen henkilöiden kanssa käydään läpi heidän koulutustaustansa, työhistoriansa ja erityisosaamisensa. Virkaan, toimeen tai määräaikaiseen työsuhteeseen valitulle henkilölle tarjotaan mahdollisuutta osallistua suunnitelmalliseen uuden opettajan perehdytysohjelmaan.

Perehdytysohjelman kestoon ja seurantaan vaikuttavat uuden opettajan aikaisempi työkokemus ja osaaminen. Yksilöllinen perehdytysohjelma tulee laatia yhteistyössä uuden opettajan, mentorin ja heidän esimiehensä kanssa. Näin varmistutaan siitä, että yksikkökohtaiset resurssit hyödynnetään ja uusi opettaja pääsee aloittamaan riittävän perehtyneenä kaikkiin työnkuvansa osa-alueisiin. Ensimmäisessä pitkässä työsuhteessa olevalle opettajalle on taattava vähintään vuosi mentorointia.

Mentoroinnilla tarkoitetaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on oppimisen ja osaamisen edistäminen sekä uuden opettajan ammatillisen kasvun tukeminen.

2) Uusi työyhteisö perehdytysprosessissa

Uuden opettajan esimiehellä kuten rehtorilla tai päiväkodin johtajalla on päävastuu perehdytyksen toteuttamisesta. Hän nimeää vastuuhenkilöt, jotka toimeenpanevat perehdytysohjelmassa sovitut asiat yhdessä uuden opettajan kanssa. Jokaiselle työsuhteensa aloittavalle opettajalle nimetään rehtorin toimesta mentori, joka on vastuussa perehdyttämisprosessin käytännön toteuttamisesta yhdessä esimiehensä kanssa. Perehdyttäminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa uusi opettaja tuo työyhteisöön oman osaamisensa lisäksi opetus- ja kasvatusalan tuoreimman tiedon. Prosessissa huomioidaan opettajan oman osaamisen kehittäminen esimerkiksi Opetushallituksen Opettajan ammatillisen kehittymissuunnitelman pohjalta.

Uuden työyhteisön toimintatavat ja -kulttuuri vaikuttavat uuden opettajan työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. On tärkeää, että jokainen työyhteisön jäsen on valmis vastaanottamaan uuden opettajan työyhteisöön, jotta myös hiljainen tieto tulee näkyväksi ja ymmärrettäväksi.

Mentorin tehtävien hoitamiseen varattava aika sidotaan opettajan kokonaistyöaikaan. Näin mahdollistetaan työrauha perehdytyksen antamiseen uudelle opettajalle mentorin oman perustyön ohessa. Lisäksi mentorille tulee maksaa riittävä korvaus perehdytystehtävästä.

Uuden opettajan kollegat ovat esimiehen ja mentorin ohella avainasemassa perehdytysprosessin varrella. Koko koulun tai päiväkodin työyhteisölle varataan riittävästi aikaa yhteiseen perehtymiseen koulutuspäivien ja yhteisten palaverien muodossa. Uudelta opettajalta ei saa hänen ensimmäisen työvuotensa aikana vaatia hänen perustyöhönsä kuulumattomien lisävastuiden hoitamista.

3) Perehdytettävät asiat

Perehdyttäminen lähtee liikkeelle tunnistamalla koulutusaste- ja yksikkökohtaiset ominaispiirteet, jotka on tarpeellista perehdyttää uudelle opettajalle.

Jokaisella uudella opettajalla tulee olla tieto yksikkökohtaisista periaatteista, joiden pohjalta puututaan turvallisuutta uhkaaviin häiriötilanteisiin tai ehkäistään niiden syntymistä. Uusi opettaja kohtaa työssään kuitenkin myös yllättäviä ja haastavia tilanteita, joiden ratkaisemiseksi hänellä ei ole valmiuksia. Tällaisten tilanteiden varalle opettajalla tulee olla saatavilla välitön tuki tilanteen ratkaisemiseksi.

Yksikkökohtaisten asioiden lisäksi  seuraavat asiat tulee perehdyttää uudelle opettajalle yksiköstä ja koulutusasteesta riippumatta.

Uuden opettajan työnkuva ja työtehtävät muodostavat pohjan opettajan työlle. Näiden tulee olla uuden opettajan saatavilla myös kirjallisena hänen niin halutessaan. Pedagogiset asiakirjat ja kaikkien opettajien, sekä koko muun henkilökunnan vastuualueet käydään yhdessä läpi uuden opettajan kanssa.

Uuden opettajan oikeusturvan kannalta on olennaista käydä työsopimukseen kirjatut asiat kuten opettajan oikeudet ja vastuut läpi. Näiden lisäksi tärkeitä asioita uuden opettajan kannalta ovat sairauspoissaolokäytännöt, tietoturva-asiat, työsuhde-edut, yksikön tilat, palkan muodostumisen perusteet ja turvallisuusohjeet. Edellisten lisäksi uusi opettaja perehdytetään kuntaorganisaation ja oman yksikkönsä hallinnollisiin asioihin.

Työnantajan tulee varmistua siitä, että uusi opettaja tuntee paikallisen työsuojelu- ja luottamusmiestoiminnan sekä osaa toimia kohtaamissaan hallinnollisissa ongelmatilanteissa.

Perehdytettävät asiakirjat

• palkkakuitti
• työsopimus
• työehtosopimukset
• kunnan ja yksikön perehdytyssuunnitelmat
• turvallisuussuunnitelma
• opetussuunnitelma
• pelastussuunnitelma
• muut yksikkökohtaiset asiakirjat

4) Jatkuva vuoropuhelu osana perehdytystä

Uudella opettajalla on mahdollisuus osallistua kehittämis- ja arviointikeskusteluihin esimiehensä kanssa vähintään kerran lukukaudessa. Näissä keskusteluissa keskiössä on työntekijän jaksaminen ja hyvinvointi: haasteet ja niistä selviytyminen, sekä onnistumisen kokemukset. Keskusteluissa uudella opettajalla on suora mahdollisuus antaa palautetta esimiehelleen. Esimiehen on huomioitava palaute ja järjestettävä lisäperehdytystä asioista, joihin työntekijä kokee tarvitsevansa sitä.

Arvioinnin näkökulmasta keskeistä on uuden opettajan perehdytyksen etenemisen seuraaminen. Ammatillisen osaamisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin edistämisen kannalta uudelle opettajalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua omassa kunnassa käynnissä oleviin mentorointiohjelmiin.

---

Perehdytyksen positiiviset vaikutukset

Tutkimuksissa on havaittu, että induktiovaiheen tukimuodoilla on myönteisiä vaikutuksia opettajan ammattiin sitoutumisen asteeseen ja työstä suoriutumiseen. Myönteisiä vaikutuksia havaittiin myös tukea saaneiden opettajien oppilaiden näkökulmasta (Ingersoll & Strong 2011).

Perehdytyksellä ja sen puutteella on nähty olevan vaikutusta uuden opettajan työssä jaksamiseen ja työssä suoriutumiseen. Onnistuneella perehdytyksellä vahvistetaan työyhteisön ilmapiiriä, opettajan itsevarmuutta ja ennaltaehkäistään työssä kohdattavien haasteiden kasautumista. Parhaimmillaan uusi opettaja voi aloittaa opetustyönsä hyvin valmistautuneena (Honkaniemi & Kaappola 2013).

Onnistuneesta uuden opettajan perehdytyksestä hyötyy koko työyhteisö – niin uusi työntekijä, esimies kuin koko organisaatio. Positiivisia vaikutuksia voidaan havaita esimerkiksi uuteen työympäristöön sosiaalistumisessa ja sopeutumisessa, sekä uusiin työtovereihin tutustumisessa. Parhaimmillaan onnistunut perehdytys on suuri tekijä työntekijän innostamisessa, motivoimisessa sekä työhönsä sitoutuneisuudessa. Onnistuneen työhön kiinnittymisen peruselementtejä ovat avoimuus, yhteistyö ja osallisuus, joten perehdytyksessä tapahtuva omaan työyhteisöön sosiaalistumin en on myös työssä pysymisen näkökulmasta erittäin tärkeää.

Perehdytyksen hyviä puolia voi tarkastella myös tiedon välittymisen näkökulmasta. Siinä, missä uutta opettajaa perehdytetään työpaikan tavoille, tuo uusi, erityisesti vastavalmistunut opettaja mukanaan työpaikalle kasvatustieteen uudet tuulet, sekä uusimmat opetusmetodit. Kuten opettajan työ, myös opettajan perehdyttäminen on vuorovaikutteista – sekä mentori että uusi opettaja voivat oppia toisiltaan paljon.

---

SOOLin toimenpide-ehdotukset uusien opettajien perehdytyksen kehittämiseksi

• Uusien opettajien perehdytys tulee olla jatkossa suunnitelmallista: Jokainen uusi opettaja osallistuu suunnitelmalliseen perehdytysohjelmaan, joka voi olla kunnan, kuntayhtymän tai oman yksikön toteuttama. Työuraansa aloittavalle opettajalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua mentorointiin koko ensimmäisen kokonaisen työvuotensa ajan.
• Työuraansa aloittavalle opettajalle nimetään mentori: Perehdytyksen toteuttamista varten uudelle opettajalle nimetään mentori, joka saa riittävän korvauksen perehdytystehtävästään. Mentorointitehtäviin varataan riittävä aika opettajan kokonaistyöajasta ja toteutuneesta mentoroinnista maksetaan riittävä korvaus.
• Jokaiselle uudelle opettajalle mahdollistetaan riittävä suunnitteluaika ennen varsinaisen opetustyön alkua: Uudelle opettajalle mahdollistetaan riittävä suunnitteluaika ennen varsinaisen opetustyön alkua. Lukuvuoden alussa aloittavan opettajan työsuhde alkaa 1. elokuuta tai kaksi viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista opetuspäivää. Myös kesken lukuvuoden aloittaville uusille opettajille tulee mahdollistaa riittävä suunnitteluaika ennen varsinaisen opetustyön alkua.
• Perehdytysprosessia arvioidaan säännöllisin väliajoin uuden opettajan, mentorin ja heidän esimiehensä yhteistyönä: Perehdytys ei saa olla kertaluontoista, vaan sen tulee olla jatkuvaa ja vuorovaikutuksellista toimintaa, joka voidaan yhdistää olemassa oleviin tai uusiin mentorointiohjelmiin. Perehdytyksen tavoitteeksi tulee asettaa hyvinvoiva opettaja, joka kokee olevansa osa työyhteisöään ja haluaa pysyä opetusalalla. Säännöllisten arviointikeskustelujen perusteella voidaan perehdytysprosessia jatkaa myös ensimmäisen kokonaisen lukuvuoden jälkeen.

---

Uuden opettajan perehdytysprosessin arviointitaulukko (pdf)

---

SOOL & Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus:
Selvitys opettajankoulutuksen antamista työelämävalmiuksista (2018)

SOOL:
Selvitys opettajien perehdytyksestä (2019, pdf)