7.2.2014

Uusi varhaiskasvatuslaki säädettävä lupausten mukaisesti

Uutta varhaiskasvatuslakia ei yllättäen löydy eduskunnalle keväällä annettavien lakiesitysten listalta. SOOL vaati, että laki varhaiskasvatuksesta on säädettävä hallitusohjelman lupausten mukaisesti!

KANNANOTTO

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa luvattua varhaiskasvatuslakia ei olekaan tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä. Lakiluonnoksen oli määrä valmistua helmikuun loppuun mennessä, mutta lakia ei löydy keväällä annettavien lakiesitysten listalta. SOOL vaati, että laki varhaiskasvatuksesta on säädettävä hallitusohjelman lupausten mukaisesti.

Näyttää siltä, että poliittisilta päättäjiltä puuttuu tarmoa uudistaa Suomen kasvatusjärjestelmää ja täten puolustaa lasten oikeuksia. Heikko taloudellinen tilanne ja siihen lyhytnäköisten säästöratkaisujen etsiminen ei saa olla varhaiskasvatuksen uudistamisen esteenä. Yhteiskunnan kehitys ja taloudellinen elpyminen vesittyy, jos kasvatuksen laatuun panostaminen nähdään kulueränä, eikä investointina tulevaisuuden hyvinvointiin ja osaamiseen.

Peruskoulun uudistaminen on noussut keskusteluun Pisa-tulosten vanavedessä. On kuitenkin ymmärrettävä, että lapsen keskeiset kehitykselliset muutokset tapahtuvat ennen kouluikää ja pohja oppimiselle rakennetaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen laadukkuudella on suora vaikutus myöhempään oppimiseen, kehitykseen ja kasvuun. Jotta laadukas varhaiskasvatus turvataan, lastentarhanopettajien määrä henkilöstössä tulee nostaa sekä ryhmien enimmäiskoosta tulee säätää laissa.

Nykyinen varhaiskasvatuslaki mahdollistaa esimerkiksi lapsiryhmien holtittoman kasvattamisen. Liian suuret ryhmäkoot tulivat esiin myös vanhempien vastauksista opetus- ja kulttuuriministeriön Vaikuta varhaiskasvatukseen -kyselyssä, johon vastasi yli 11 000 vanhempaa. Pienten lasten ryhmät ovat paikoin suurempia kuin perusopetuksessa.

Peruskoulu-uudistus alkoi 40 vuotta sitten. Nyt näemme sen hyvät tulokset ja vaikutukset. Varhaiskasvatuslain uudistamisen vaikutukset ovat myös arvioitavissa vasta pitkällä tulevaisuudessa, joten uudistamisen lykkäämiselle ei ole aikaa.


Lisää aiheesta

18.11.2024

Töissä opintojen ohella: Tasapainoilua arkihaasteiden pyörteissä

Moni opeopiskelija työskentelee opintojensa ohella erilaisissa osa-aikaisissa tehtävissä. Syitä on monenlaisia, mutta tärkein niistä on raha. Suomen hallituksen toimet puskevat opiskelijoita entistä enemmän työpaikoille ensisijaisen opiskelun ohella, mikä saattaa kuormittaa jo ennestään uupuneita opiskelijoita.

14.11.2024

Opettajankoulutus tarvitsee päivityksen: S2-taidot välttämättömiä tasa-arvon toteutumiselle

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

8.10.2024

Opettajarekisteri nyt – turvallisuus ja opettajan profession arvostus ei voi jäädä vain puheeksi

Opettajaopiskelijat eivät halua, että opettajan tutkinnon arvoa heikennetään antamalla olettaa opettajan profession olevan kenen tahansa hoidettavissa. Opettajarekisterin luominen ja opettajan ammattinimikkeen suojaaminen toisivat turvaa sijaisuustilanteeseen ja opettajaksi opiskelevan tulevaisuuden työllisyystilanteeseen.

24.9.2024

Hallitus leikkaamassa opettajien täydennyskoulutuksesta

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen hallituksen budjettiesityksessä vaikeutetaan jatkuvaa oppimista taas erityisen haitallisella tavalla.

19.8.2024

Samasta työstä kuuluu saada sama palkka

Opettajien määräaikaisuuksia koskevat käytänteet ovat epäoikeudenmukaisia eivätkä toimi. Määräaikaiset opettajat eivät pääsääntöisesti ole oikeutettuja kesäloman aikaiseen palkkaan, ja koko kouluvuoden töissä ollut opettaja jää kesän ajaksi työttömäksi.

Jaa sivu somessa

Tweet