LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMA

Kuluneiden kahden vuoden aikana, etenkin pandemian tuomien haasteiden myötä koulutuskenttää on ravisteltu muun maailman mukana. Sen seurauksena oppilaitokset siirtyivät etäopetukseen keväällä 2020 ja etäopetus on jatkunut laajalti siitä lähtien. Tällä kevätlukukaudella valmistuu monia opettajaopiskelijoita, joiden opinnot on suoritettu suurimmaksi osaksi tai jopa täysin etäopetuksessa. Huoli poikkeusajan syventämästä oppimisvajeesta on puhututtanut peruskoulukontekstissa. mutta onko etäaika jättänyt jälkensä myös opeopiskelijoiden osaamiseen? Millä tavalla turvataan ”etäajan kasvattien” yhdenvertaiset ja monipuoliset valmiudet toimia tulevaisuuden ammattilaisina kasvatus- ja opetusalalla?

SOOLin Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelman mukaan opettajankoulutuksen tulee opettaa käytännönläheisiä taitoja, joiden avulla opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa käytäntöön. Teoreettisen pedagogisen osaamisen lisäksi opeopinnoissa ja niiden myötä opettajaksi ja kasvatusalan ammattilaiseksi kasvussa keskeistä ovatkin valmiudet soveltaa kartutettua tietotaitoa konkreettisesti kaikissa opetus- ja kasvatusalan tehtävissä. Opintojen aikana tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia harjoitella kentällä vaadittavia taitoja niin kanssaopiskelijoiden kuin opetus- ja ohjausryhmien kanssa, sekä päästä tutustumaan ja toimimaan tulevaisuuden työympäristöihin.

Etä- ja hybridiopetusta on kokeiltu välillä hyvälläkin menestyksellä, mutta se ei saa korvata kontaktiopetusta, eikä harjoittelussa tapahtuvaa toimimista ja oppimista. Juurikin kontaktit, vertaistuki ja seuraamismahdollisuudet luovat pohjan luottamukseen omaa tekemistä kohtaan, minkä keskiössä opetus- ja ohjausharjoittelu pohjimmiltaan toimii. Kohtaamiset niin oppijoiden, ohjattavien. opettajankoulutuksen henkilökunnan kuin myös opiskelijatovereiden – tulevien kollegojen – kanssa ovat olleet vähintäänkin erilaisia, pääsääntöisesti myös harvemmassa. Harjoittelut ovat keskeinen osa opetus- ja kasvatusalan koulutusta ja tarjoavat korvaamattomia tilaisuuksia kehittää omaa opettajan ammatti-identiteettiä turvallisessa ympäristössä. Niiden laadusta ja laajuudesta ei tule tinkiä.

Tulevilta kollegoilta, esihenkilöiltä ja työyhteisöiltä toivomme ymmärrystä, armollisuutta ja tukea työelämään siirtyessämme. Osalle meistä liian suuri osa opinnoista on mennyt tuijotellessa pimeitä ruutuja tietokoneen näytöllä ja toivomme ohjausta tunnistaa poikkeusajan osaamiseen jättämiä aukkoja. Nykyiseltä koulutukseltamme vaadimme resursseja reagoida näiden paikkaamiseen jo ennen työelämään siirtymistä. Tulevalta työyhteisöltämme toivomme mentoria, joka ymmärtäisi oman opintoaikamme haasteellisuuden ja osaisi ohjata meitä tulevia opettajia ja kasvatusalan ammattilaisia sen mukaisesti. Tulevaisuuden liitoilta ja päättäjiltä toivomme koulutusta ylläpitämään ja kehittämään tietotaitoamme aina työuramme loppuun asti, jotta osaamme vastata alamme muuttuviin tarpeisiin.

Pyydämme silti luottamusta meihin tulevaisuuden tekijöinä – olemmehan selvinneet poikkeusajan asettamista haasteista osoittaen jo opintojen aikana huimaa kykyä mukautua ja toimia muuttuvissa tilanteissa.