11.9.2018

Peruskoulun rahoitukselle ja kehittämiselle tarvitaan kansallinen ohjelma

OECD:n selvityksen mukaan Suomi on edelleen miljardi euroa jäljessä muita Pohjoismaita perusopetuksen rahoituksessa. Suuremmalla peruskoulutuksen rahoituksella turvattaisiin SOOLin mukaan pedagogisesti laadukas opetus, riittävän pienet ryhmäkoot sekä tuki, joka vastaisi oppilaiden tarpeisiin.

KANNANOTTO

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina 11. syyskuuta vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2018. OECD:n selvityksen mukaan Suomi on edelleen miljardi euroa jäljessä muita Pohjoismaita perusopetuksen rahoituksessa. Suomi pärjää vertailussa, mikäli Suomen perusopetuksen rahoituksen osuutta BKT:sta verrataan OECD:n keskiarvoon, mutta SOOLin mielestä vertailu tulee tehdä suhteessa Pohjoismaihin, joissa koulutusjärjestelmä ja yhteiskuntajärjestys ovat Suomen kaltaisia.

Suomen perusopetuksen tulee olla maailman parasta, eikä se tapahdu ilman kunnianhimoista rahoitusta. SOOLin mielestä Suomi tarvitsee ylistyssanojen lisäksi yli hallituskausien jatkuvan kansallisen ohjelman peruskoulun rahoitukselle ja kehittämiselle. Lisäksi SOOL vaatii, että kunnissa koulutuksen, eli myös peruskoulun tulee olla prioriteetti kunnan taloutta suunnitellessa.

Suuremmalla peruskoulutuksen rahoituksella turvattaisiin pedagogisesti laadukas opetus, riittävän pienet ryhmäkoot sekä tuki, joka vastaisi oppilaiden tarpeisiin. Investointi perusopetukseen maksaa takaisin moninkertaisesti niin paikallisella kuin kansallisella tasolla.

– Koulutuksen rahoituksessa tulee tehdä Suomessa nyt täyskäännös tai puheet maailman parhaasta koulutusjärjestelmästä voidaan unohtaa, vaatii SOOLin hallituksen puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo.


Lisää aiheesta

18.11.2024

Tekoäly ruokkii kouluissa luovuutta – Opetushallitus linjaa tekoälyn osaksi sivistystä

Luokanopettaja Helmiina Luoma hyödyntää tekoälyä monipuolisesti opetuksen tukena. Kuudesluokkalaiset ovat innostuneet käyttämään tekoälyä hyödykseen.

18.11.2024

Koulu kaiken ratkaisuna

Korkeakoulujen autonomia suojaa opettajankoulutuksen kehitystä esimerkiksi poliittisilta erimielisyyksiltä.

14.11.2024

Opettajankoulutus tarvitsee päivityksen: S2-taidot välttämättömiä tasa-arvon toteutumiselle

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

8.10.2024

Opettajarekisteri nyt – turvallisuus ja opettajan profession arvostus ei voi jäädä vain puheeksi

Opettajaopiskelijat eivät halua, että opettajan tutkinnon arvoa heikennetään antamalla olettaa opettajan profession olevan kenen tahansa hoidettavissa. Opettajarekisterin luominen ja opettajan ammattinimikkeen suojaaminen toisivat turvaa sijaisuustilanteeseen ja opettajaksi opiskelevan tulevaisuuden työllisyystilanteeseen.

24.9.2024

Hallitus leikkaamassa opettajien täydennyskoulutuksesta

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen hallituksen budjettiesityksessä vaikeutetaan jatkuvaa oppimista taas erityisen haitallisella tavalla.

Jaa sivu somessa

Tweet