KANNANOTTO

Opettajaksi opiskelevat ovat kiinnittäneet huomionsa viimeaikaiseen koulujen sijaisuuskeskusteluun. MTV uutisoi syyskuussa, että tekaistulla profiililla pääsi peräti 35 koulun sijaislistalle ilman haastatteluja, rikosrekisterin näyttämistä tai näyttöä tutkinnoista tai muista alan opinnoista. Myös OAJ julkaisi oman tiedotteensa opettajien sijaistilanteesta syyskuun aikana. Kuten OAJ:kin tiedotteessaan korostaa, on heikosti hoidettu henkilöstöpolitiikka myös turvallisuusuhka.

Oppijalla tulee olla oikeus saada laadukasta opetusta koulutetulta opettajalta. Myös huoltajalla on oltava oikeus tietää saako hänen lapsensa opetusta kelpoiselta vai epäkelpoiselta opettajalta. On olennainen osa kodin ja koulun yhteistyötä, että koti voi luottaa koulun henkilöstön osaamiseen ja myös opettajan sijaisen valmiuksiin olla vastuussa luokan oppilaista.

Opettajaksi opiskelevat ovat olennainen sijaisresurssi erityisesti opettajankoulutuspaikkakunnilla ja lyhyissä sijaisuuksissa. Tästä hyötyvät myös opiskelijat sekä taloudellisesti että ammatillisella kasvulla ja kehityksellä. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ympäri Suomen tunnustavat suoritetut ja käynnissä olevat tutkinnot sijaisrekrytoinneissaan ja osaavat arvostaa opettajankoulutuksen tuomaa osaamista.

Opettajaopiskelijat eivät halua, että opettajan tutkinnon arvoa heikennetään antamalla olettaa opettajan profession olevan kenen tahansa hoidettavissa. Pahimmillaan sijaisia palkataan kokonaan opetusalan ulkopuolelta, vaikka lyhytaikaisiin tehtäviin olisi tarjolla myös alan opiskelijoita. Tutkinnon arvostusta nakerretaan myös palkkauksella – ilman kelpoisuutta toimivan työntekijän ei tule saada samaa palkkaa kuin kelpoisen opettajan.

Turvaa niin sijaisuustilanteeseen kuin myös opettajaksi opiskelevan tulevaisuuden työllisyystilanteeseen toisi opettajarekisterin luominen ja opettajan ammattinimikkeen suojaaminen. Nykyisin tiedot opettajien tarpeesta ja kelpoisuuksista ovat hajallaan, mikä hidastaa koulutuksen suunnittelua ja tekee siitä tehottomampaa. Opettajarekisterin avulla saisimme selkeän kuvan eri alueiden koulutus- ja työtarpeista, sekä kouluissa toimivien epäkelpoisten opettajien määristä.

Petteri Orpon hallitus päätti jättää opettajarekisterin pois hallitusohjelmasta. Tämän seurauksena rekisterille ei löytynyt rahoitusta, vaikka mahdollisuuksia, käytäntöjä ja kustannuksia rekisterin avaamiselle on selvitetty jo vuosia esimerkiksi Opetushallituksen toimesta. Edelliset selvitykset opettajien ja rehtoreiden määrästä kentällä ovat olleet yksittäisiä ja hajallaan eri tahojen järjestelmissä.

Opetusala ansaitsee systemaattisempaa hallinnointia ja suunnittelua sekä konkreettisen näytön siitä, että oppimistulosten laskuun ja koulujen turvallisuuteen halutaan puuttua laajalla otteella. Opettajaopiskelijat, opetusalan ammattilaiset ja järjestöt tukevat rekisterin perustamista, sillä sen vaikutukset ulottuvat syvälle koulutusjärjestelmän läpinäkyvyyteen, opettajan ammatin arvostukseen ja alan kehittämiseen.