KANNANOTTO

Kuvittele lapsi, joka seisoo päiväkodin pihalla. Hänen ympärillään on asfalttia, muutama keinuteline ja ahtaasti sijoitettu liukumäki. Lapsella ei ole tilaa juosta ympäriinsä, pihalla ei ole luonnonmukaisia puita eikä luonnollista maa-ainesta, jossa tutkia ötököitä tai kuvitella itsensä seikkailijaksi. Tämä on todellisuus yhä useammille lapsille kaupungeissamme.

Päiväkotien ja koulujen piha-alueet ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet hälyttävästi, erityisesti kaupunkialueilla. Rakennustilan puutteen vuoksi parakkirakennukset ja tiivis rakentaminen ovat vieneet lapsilta ulkoilualueita. Tämä on vakava ongelma, joka rajoittaa lasten mahdollisuuksia leikkiä, liikkua ja kehittyä kokonaisvaltaisesti. Tilapäisratkaisuista on tullut pysyviä ongelmia lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Tutkimukset puhuvat selvää kieltä; lasten kehitys tarvitsee tilaa. Monipuoliset ja riittävän laajat piha-alueet tukevat lasten fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Esimerkiksi Opetushallituksen laatima selvitys Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaan korostaa, että oppimisympäristön laatu, mukaan lukien ulkotilat, vaikuttaa merkittävästi lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. On hälyttävää, että pihojen koot voivat vaihdella jopa 11 000 neliömetristä ainoastaan 226 neliömetriin. Jokaiselle lapselle tulisi olla tarpeeksi tilaa ulkona, mutta valitettavasti tämä ei läheskään aina toteudu.

Juuri ulkoleikeissä lapset oppivat tärkeitä taitoja, kuten tasapainoa, koordinaatiota ja lihasvoimaa. Kun nämä taidot jäävät oppimatta, seuraukset voivat näkyä koko elämän ajan. Jo nyt tiedämme, että lasten liikkumistottumukset ja motoriset taidot ovat heikentyneet huolestuttavasti ja ahtaat piha-alueet vain pahentavat tätä kehitystä. Monimuotoiset ympäristöt, joissa on erilaisia pinnanmuotoja, korkeuseroja ja materiaaleja, kuten nurmikkoa, hiekkaa ja metsänpohjaa tarjoavat lapsille luonnollisia haasteita ja mahdollisuuksia oppia ja kasvaa.

Missä lapset voivat oppia luottamaan omiin taitoihinsa, jos pihoilta puuttuvat nämä mahdollisuudet? Missä he voivat juosta, kiipeillä ja rakentaa mielikuvituksellisia leikkejä, jos heidän leikkitilansa kutistuvat jatkuvasti?

Leikkiminen ei ole vain viihdykettä, vaan se on välttämätön osa lasten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Piha-alueet ovat paikkoja, joissa lapset oppivat vuorovaikutustaitoja, ryhmätyötä ja konfliktien ratkaisua. Joukkuepelit ja yhteisleikit opettavat lapsille empatiaa ja kykyä ottaa muut huomioon, mikä vahvistaa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteishenkeä. Näillä taidoilla on merkitystä koko elämän ajan.

Pihat ovat paitsi lasten leikkipaikkoja myös ennen kaikkea oppimisen tiloja. Niissä voi toteuttaa liikuntatuokioita, luonnontieteiden opetusta ja tutkivaa oppimista, hyödyntäen luonnonmateriaaleja, kuten puita ja kiviä. Monipuoliset pihat rikastuttavat oppimista ja lisäävät ympäristötietoisuutta. Luonnonmukaiset pihat tukevat lasten terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Metsänpohja ja vihreys vahvistavat immuunijärjestelmää, vähentävät stressiä ja tarjoavat rauhallisuutta. Ekologisesti suunnitellut pihat opettavat vastuullisuutta ja edistävät kestävää kehitystä.

Riittävän tilavat ja monipuoliset piha-alueet eivät ole ylellisyys, vaan ne ovat lasten oikeus. Kaupunkisuunnittelussa ja oppilaitoshankkeissa on priorisoitava lasten tarpeet ja hyvinvointi.