Kulttuuri on kaikkialla
Kulttuuriin kohdistuvien leikkausten johdosta musiikinopetuksen laatu peruskouluissa heikkenee. Liittokokous vaatii päättäjiltä kestäviä ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä kulttuuria kuluttaville, sitä harrastaville, opiskeleville ja opettaville.
LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMA
Kulttuuriin kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista jopa 17,4 miljoonan euron leikkaukset vuonna 2025. Tämän lisäksi kulttuurialan arvonlisäverotusta kiristetään ja kulttuuritilastointia heikennetään. Nämä leikkaukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi kulttuuritarjontaamme, alan työpaikkoihin ja alaa opiskeleviin.
Kulttuuriosaamista heikennetään lisäksi peruskoulutasolla, kun esimerkiksi musiikinopettajien palkkaamista vähennetään ja musiikinopetuksen ammatillinen tietotaito tätä kautta vähenee. Tämä ammatillisen tietotaidon väheneminen johtaa musiikin opetuksen laadun ja oppilaiden oppimisen heikkenemiseen.
Kulttuuri on sivistysyhteiskunnan mittari ja kansallisen yhtenäisyyden indikaattori. Tämän suuruiset leikkaukset kulttuurista hävittävät ammattitaitoa peruuttamattomasti, ja siten ne tulevat kadottamaan osaamista, historiaa ja yhteiskunnallista kehittymistä koko maan laajuudelta.
Leikkauskohteena kulttuuri on myös epälooginen ja kestämätön – esimerkiksi vuonna 2019 julkinen sektori rahoitti taidetta ja kulttuuria noin 1,3 miljardilla eurolla keräten samalla 3,4 miljardia euroa verotuloja alan ammattilaisilta.
Kulttuurin tuottamista terveysvaikutuksista on lukuisia tutkimuksia vuosikymmenien ajalta. Taiteen perusopetusliiton selvitysraportin mukaan lähes 90 prosenttia alle 16-vuotiaista kokee oppineensa taito- ja taidealan toiminnassa hyödyllisiä taitoja, kuten keskittymistä, sinnikkyyttä ja opiskelutaitoja. Kulttuurialan harrastamisen on todettu myös vahvistavan minäkuvaa, kohottavan itsetuntoa ja pystyvyyden tunnetta sekä tukevan mielenterveyttä.
Kulttuuri kehittää yhteistyötaitoja ja itseilmaisua sekä ennaltaehkäisee pahoinvointia ja kiusaamista. Kulttuurin saatavuus on tärkeää monikulttuurisissa yhteisöissä, sillä kulttuurialan harrastaminen tarjoaa tavan olla yhteydessä ilman yhteistä kieltä tai muuta sujuvaa tapaa kommunikoida.
Tämän tiedon valossa toteamme, ettei kulttuuria, kulttuurin opettamista tai harrastamista voi mitenkään tarkastella irrallisena osana muusta yhteiskunnasta. Käynnissä olevat leikkaustoimet tulevat heijastumaan laajalle, ja yhdessä pandemia-ajan tuomien haasteiden sekä vuonna 2024 tehtyjen leikkausten kanssa nämä päätökset tulevat jäämään kulttuurin käännekohdaksi historiaan.
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto vaatii, että päättäjät ymmärtävät näiden leikkausten laajuuden ja alkavat tekemään kestäviä ja tulevaisuuteen katsovia päätöksiä kulttuuria kuluttaville, sitä harrastaville, opiskeleville ja opetttaville.