Kyselyyn vastasi yhteensä 567 opettajaksi opiskelevaa ja vastaajista yli 70 prosenttia suoritti vähintään yhden opetusharjoittelun vuonna 2020 koronapandemian aikana. Vastaajista noin 42 prosenttia opiskeli luokanopettajaksi, 32 prosenttia aineenopettajaksi ja 22 prosenttia varhaiskasvatuksen opettajaksi. Lisäksi erityisopettajaksi, aikuiskouluttajaksi, musiikkipedagogiksi, opinto-ohjaajaksi sekä tanssinopettajaksi opiskelevat olivat edustettuina vastaajissa.

Harjoittelut normaalioloissa

Kaikista kyselyyn vastanneista 28,4 prosenttia koki, että normaalioloissa opetusharjoitteluiden työmäärä on selkeästi suurempi kuin harjoitteluista ansaitut opintopisteet. Lisäksi lähes 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työmäärä on hieman suurempi suhteessa opintopisteisiin. Liian suurella työmäärällä saattaa olla useita negatiivisia seurauksia, joten opettajankoulutuksen järjestäjien tulisi kiinnittää erityistä huomiota opetusharjoitteluiden työmäärän sekä opintopisteiden suhteeseen. Liiallinen kuormittuminen voi heijastua opiskelijan jaksamiseen, psyykkiseen hyvinvointiin ja opintojen yleiseen etenemiseen.

Yhteensä lähes 70 prosenttia vastaajista koki opetusharjoitteluiden työmäärän selkeästi tai hieman suuremmaksi kuin ansaitut opintopisteet.

Opetusharjoittelut valmistavat työelämään, mutta harjoitteluita on liian vähän opettajankoulutuksen aikana

SOOLin kyselyn vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että opetusharjoittelut ovat ammatillisen kehittymisen ja opettajan ammatin kannalta tärkeitä. Yli puolet kyselyyn vastanneista koki, että opetusharjoitteluita on kuitenkin liian vähän koko opettajankoulutuksen aikana. SOOL on jo aikaisemmissa kannanotoissaan ollut huolissaan opetusharjoitteluiden määrästä opettajankoulutuksen aikana. SOOLin seurannan perusteella opetusharjoitteluiden osuus on pienentynyt opettajaksi opiskelevien tutkinnoissa vuosien 2011–2017 välillä, joten kyselyyn vastanneiden kokemukset ovat yhteneväisessä linjassa aikaisempien selvitysten kanssa. Opetusharjoitteluiden vähentynyt osuus ja opiskelijoiden kokema liiallinen työmäärä ovat haitallisia opettajaksi opiskelevien ammatillisen kehittymisen kannalta.

Etäopetusharjoittelut

Noin neljäsosa vastaajista suoritti vähintään yhden opetusharjoittelun täysin etänä koronapandemian aikana vuonna 2020. Etäharjoittelun suorittaneista 34,4 prosenttia oli täysin ja 29,7 prosenttia osittain sitä mieltä, että etäharjoittelut vaikuttivat negatiivisesti opetusharjoitteluiden laatuun. Lisäksi noin 35 prosenttia etäharjoittelun suorittaneista koki, että etäharjoittelu vaikutti hyvinvointiin negatiivisesti. Erityisesti avoimista vastauksista nousi esille, että harjoitteluiden pääpaino oli opetuksen suunnittelussa eivätkä useat harjoittelijat saaneet mahdollisuutta harjoitella opettamista todellisuudessa.

”En päässyt ollenkaan opettamaan oppilaita, mikä olisi ollut arvokas kokemus itselle. Tein vain tuntisuunnitelmat etäopetusta varten, mutta en kuitenkaan päässyt pitämään tunteja.”

”Sain kokemusta lähinnä opetuksen suunnittelusta. Taidot liittyen ryhmänhallintaan sekä itse opettamiseen jäivät melko mitättömiksi.”

Vaikka monilla opiskelijoilla varsinainen kokemus opettamisesta jäi vajanaiseksi, valtaosa vastaajista painotti, että etäharjoittelut edistivät heidän ammatillista kehittymistään, valmistivat opettajan ammattiin ja etäharjoitteluiden käytännön järjestelyt olivat toimivia poikkeavasta tilanteesta huolimatta. Lisäksi useimmat vastaajat kokivat saaneensa riittävästi tukea opetusharjoitteluiden suorittamiseen, mutta toisaalta joidenkin vastaajien mielestä etäharjoitteluihin liittyvä informointi oli puutteellista ja sekavaa.  

Hybridiharjoittelut

Kyselyyn vastanneet opettajaksi opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, että lähi- ja etäopetusta yhdistelevä opetusharjoittelu edisti heidän ammatillista kehittymistään ja valmisti opettajan ammattiin. Silti yli 50 prosenttia hybridiharjoittelun suorittaneista vastaajista koki, että koronapandemian aiheuttamat poikkeusjärjestelyt heikensivät opetusharjoitteluiden laatua jossain määrin. Osa vastaajista korosti, että etä- ja lähiopetuksen yhdistäminen oli kuormittavaa ja psyykkisesti äärimmäisen raskasta.

”Oppilaita karanteenissa, osa luokassa. Opettaminen luokalle ja karanteenissa oleville samaan aikaan tuntui melko työläältä.”

Kokonaisuudessaan hybridiharjoittelut sujuivat kuitenkin hyvin ja opettajaksi opiskelijat kokivat selviytyneensä muuttuvista ja yllättävistä tilanteista suhteellisen hyvin. Yleisesti ottaen lähi- ja etäopetusharjoittelun yhdistelmä koettiin etäopetusharjoittelua paremmaksi vaihtoehdoksi.

”Yhdistäminen sujui suhteellisen hyvin. Jatkoimme lähiharjoittelua niin kauan kuin se oli mahdollista, jonka jälkeen siirryimme etäharjoitteluun. Rajanvedot olivat selkeitä eikä lähiopetukseen enää palattu. Näimme oppilaita videon välityksellä ja saimme opettajalta palautetta.”

Lähiopetusharjoittelut

Yli 45 prosenttia harjoittelun tehneistä vastaajista suoritti opetusharjoittelun lähiopetuksessa koronapandemian aikana ja opetusharjoittelut pystyttiin suorittamaan lähestulkoon normaalisti siten, että harjoitteluiden laatu ei kärsinyt poikkeusoloista merkittävästi. Huolestuttavana asiana voidaan tosin pitää sitä, että avointen vastausten perusteella käsihygieniasta, turvaväleistä ja muista poikkeusjärjestelyistä ei pystytty huolehtimaan harjoitteluiden aikana.

”Harjoittelu onnistui sinänsä hyvin, mutta poikkeusoloihin liittyviä sääntöjä ei mielestäni aina noudatettu.”

”Varhaiskasvatuksessa ei otettu mitenkään erityisemmin huomioon vallitsevaa tilannetta.”

”Meillä opetus oli koulussa samalla tavalla kuin normaaleissa oloissakin, eli ei ollut turvavälejä tms. Käsidesiä oli enemmän tarjolla.”

Positiivisena asiana voidaan pitää sitä, että opetusharjoittelut onnistuttiin järjestämään lähestulkoon normaalisti lähiopetuksessa poikkeavista olosuhteista huolimatta, mutta opettajaksi opiskelevien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on pystyttävä pitämään huolta myös koronapandemian aikana.

---

Aiheesta lisää:
Harjoittelukyselyn koonti ja analyysi (pdf)