8.2.2018

Varhaiskasvatuksen asema vahvistuu uuden varhaiskasvatuslain myötä

SOOL on tyytyväinen opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemaan varhaiskasvatuslain luonnokseen, jossa varhaiskasvatus nostetaan suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeiseksi osaksi.

Lakiluonnos vahvistaa pedagogiikan merkitystä varhaiskasvatuksessa sekä selkeyttää sen rakenteita ja asemaa. Uuden lain myötä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteessa korostuu aiempaa vahvemmin pedagoginen osaaminen.

Työntekijöiden ammattinimikkeet määritellään lakiluonnoksessa siten, että jatkossa varhaiskasvatuksen opettajana toimivilta henkilöiltä edellytetään kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoa. Sosionomin tai lastenhoitajan koulutuksen saaneista käytetään vastaavasti nimikkeitä varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.

Kaikkien nykyisten työntekijöiden pätevyydet kuitenkin säilyvät.

– On hienoa nähdä varhaiskasvatuksen vihdoin nousevan keskeiseen asemaan osana koulutusjärjestelmää. Uusi laki tarjoaa vankan perustan varhaiskasvatuksen tulevaisuuden rakentamiselle, SOOLin puheenjohtaja Jesper Lempiäinen sanoo.

Siirtymäaikaa laille on varattu 12 vuotta, jotta kunnille taataan riittävästi aikaa muutoksiin valmistautumiseen. Merkittäviä muutoksia laki tuo esimerkiksi päiväkodin johtajien arkeen, joilta edellytetään jatkossa kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Uudistuksella pyritään lisäämään yliopistokoulutettujen osuutta päiväkodeissa.

Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä sen kevään aikana, jolloin laki astuisi voimaan elokuun alusta.


Lisää aiheesta

18.11.2024

Töissä opintojen ohella: Tasapainoilua arkihaasteiden pyörteissä

Moni opeopiskelija työskentelee opintojensa ohella erilaisissa osa-aikaisissa tehtävissä. Syitä on monenlaisia, mutta tärkein niistä on raha. Suomen hallituksen toimet puskevat opiskelijoita entistä enemmän työpaikoille ensisijaisen opiskelun ohella, mikä saattaa kuormittaa jo ennestään uupuneita opiskelijoita.

18.11.2024

Koulu kaiken ratkaisuna

Korkeakoulujen autonomia suojaa opettajankoulutuksen kehitystä esimerkiksi poliittisilta erimielisyyksiltä.

14.11.2024

Opettajankoulutus tarvitsee päivityksen: S2-taidot välttämättömiä tasa-arvon toteutumiselle

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

8.10.2024

Opettajarekisteri nyt – turvallisuus ja opettajan profession arvostus ei voi jäädä vain puheeksi

Opettajaopiskelijat eivät halua, että opettajan tutkinnon arvoa heikennetään antamalla olettaa opettajan profession olevan kenen tahansa hoidettavissa. Opettajarekisterin luominen ja opettajan ammattinimikkeen suojaaminen toisivat turvaa sijaisuustilanteeseen ja opettajaksi opiskelevan tulevaisuuden työllisyystilanteeseen.

24.9.2024

Hallitus leikkaamassa opettajien täydennyskoulutuksesta

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen hallituksen budjettiesityksessä vaikeutetaan jatkuvaa oppimista taas erityisen haitallisella tavalla.

Jaa sivu somessa

Tweet