11.4.2024

SOOLin vetoomus OKM:lle: Pedagogiikan toteutumisen voi taata vain koulutettu pedagogiikan ammattilainen

SOOLin mukaan päiväkodin johtajilta tulee edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii laadukasta, tutkimusperustaiseen koulutukseen pohjautuvaa johtamista taustalleen.

Varhaiskasvatuslain pykälä vaatii, että vuoteen 2030 mennessä päiväkodin johtajalla on oltava kasvatustieteiden maisterin tutkinto. Nyt kuitenkin maan hallituksen norminpurkutalkoiden vuoksi tästä kelpoisuusvaatimuksesta ollaan luopumassa ja jatkossa myös ylempi AMK-tutkinto riittäisi päiväkodin johtajan pätevyydeksi. 

Laissa varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmallisena ja tavoitteellisena kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutena, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Kasvatustieteen maisteri on tutkimusperustainen koulutus, joka antaa opiskelijalle valmiuksia johtamistehtävissä toimimiseen ja syventää opiskelijan pedagogista osaamista. 

Kasvatustieteiden maisteriohjelma sisältöineen on räätälöity syventämään ja tukemaan varhaiskasvatuksen arjessa tarvittavaa osaamista aikaisemmista opinnoista. Varhaiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tutkinnossa pohjana olevat pedagogiset opinnot ovat perusta lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen ymmärtämiseksi. Päiväkodin johtajan tärkeimpiä työtehtäviä on varhaiskasvatusyksikön pedagoginen johtaminen, eikä tähän tehtävään ole riittäviä valmiuksia ilman pedagogista osaamista.

Vetoamme opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta päiväkodin johtajan pätevyys vaatisi jatkossakin kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Päiväkodin johtaja on omassa työyhteisössään pedagogisen johtamisen ja pedagogiikan toteutumisen avainasemassa. Laadukas varhaiskasvatus vaatii laadukasta, tutkimusperustaiseen koulutukseen pohjautuvaa johtamista taustalleen. Lapsilla on oikeus laadukkaaseen ja pedagogisesti perusteltuun varhaiskasvatukseen, jonka toteutumisesta yksiköissä huolehtii maisterikoulutettu pedagogiikan asiantuntija, päiväkodin johtaja.


Lisää aiheesta

18.11.2024

Töissä opintojen ohella: Tasapainoilua arkihaasteiden pyörteissä

Moni opeopiskelija työskentelee opintojensa ohella erilaisissa osa-aikaisissa tehtävissä. Syitä on monenlaisia, mutta tärkein niistä on raha. Suomen hallituksen toimet puskevat opiskelijoita entistä enemmän työpaikoille ensisijaisen opiskelun ohella, mikä saattaa kuormittaa jo ennestään uupuneita opiskelijoita.

18.11.2024

Koulu kaiken ratkaisuna

Korkeakoulujen autonomia suojaa opettajankoulutuksen kehitystä esimerkiksi poliittisilta erimielisyyksiltä.

18.11.2024

Parikandi – kirous vai siunaus?

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa siirryttiin keväällä 2024 käytäntöön, jossa kandidaatintutkielma pitää kirjoittaa parin kanssa. Tieto tuli opiskelijoille melko yllättäen ja aiheutti hämmennystä. Mistä parin löytäisi, ja miten yhdistää ajatukset ja taidot tärkeään opinnäytetyöhön toisen kanssa?

18.11.2024

Raha ei tee onnelliseksi, mutta…

Kaikki mittarit kertovat karua kieltä opiskelijoiden toimeentulosta ja velkaantumisesta.

14.11.2024

Opettajankoulutus tarvitsee päivityksen: S2-taidot välttämättömiä tasa-arvon toteutumiselle

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

Jaa sivu somessa

Tweet