SOOLin puheenjohtajaa Emppu Laakkosta uutinen ei yllätä, ja heikentyneen rahoituksen vaikutukset näkyvät hyvin konkreettisin tavoin opeopiskelijoiden arjessa muun muassa suurina massaluentoina ja etäopetuksen lisääntymisenä.

Koulutuksen rahoitus on pysynyt määrällisesti vakaana, mutta resurssit ovat olleet laskevassa kehityksessä suhteutettuna opiskelijamääriin. Opettajankoulutuksen opiskelijamäärän kasvu on selvityksen mukaan ollut muita aloja huomattavasti suurempaa.

Taustalla vaikuttaa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden sisäänottomäärien suuri nousu viimeisen parin vuoden aikana. Opettajankoulutus tuottaa myös tutkintoja muita aloja enemmän, eli keskivertoa korkeammalla läpimenoprosentilla. Opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt kymmenessä vuodessa tuhansia euroja.

Tutkimus ja opetus ristiriidassa

Opettajankoulutus on suurilta osin riippuvainen opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoituksesta myös tiedekunnissa tehdyn tutkimuksen osalta. Ulkopuolista rahoitusta tutkimukselle on keskimääräistä huomattavasti vähemmän. Paine saada ulkopuolista rahoitusta on monin paikoin johtanut tutkimustyön lisäämiseen.

Tämä tuo kuitenkin haasteensa opettajankoulutuksen kohdalla, joka on vahvasti opetuspainotteista moniin muihin tutkintokoulutuksiin verrattuna. Käytännössä tämä johtaa heikentyneisiin resursseihin sekä tutkimuksen että opetuksen osalta, samalla kun paine toteuttaa molempia kohdistuu tiedekuntien henkilöstöön yhtäaikaisesti.

– Opiskelijoiden keskuudessa on kasvava huoli opettajankoulutuksen kulmakivien heikentymisestä, kuten ohjatuista opetusharjoitteluista, lähiopetuksesta ja tutkielmien ohjaamiseen käytetyistä resursseista, Laakkonen kommentoi.

– Nämä kaikki ovat yliopistoille kalliita toteuttaa, mutta sisältävät myös arvokysymyksen: miten opettajan työhön tarvittavat tiedot ja taidot voidaan opettaa ja mihin päätetään panostaa?

Tutkittu tieto ja tutkimus on SOOLin mukaan se pohja, jolle opettajankoulutus tulee jatkossakin rakentaa. Selvityksen pohjalta on kuitenkin ajankohtaista kysyä, mitkä muutokset ovat johtaneet siihen, että tutkimus- ja opetustehtävä vaikuttavat olevan ristiriidassa keskenään, kun puhutaan opettajankoulutuksen resursseista – oikeastaan rahasta.

Kun koulutetuista opettajista on pulaa, ei opettajankoulutuksen laadusta voida tinkiä lainkaan.

OAJ:n selvitys:
Opettajankoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet, mutta resurssit ovat jääneet jälkeen