Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma korostaa rohkeutta ja luovuutta
Tänään julkistettu opettajankoulutuksen kehittämisohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Opettajankoulutusfoorumin vastaus yhteiskunnan nopean muutoksen asettamiin haasteisiin. Ohjelmaan on kirjattu tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla suomalaisen opettajankoulutuksen on tarkoitus säilyä vahvana, vetovoimaisena ja kansainvälisesti arvostettuna.
Kehittämisohjelman strategisissa linjauksissa määritellään suuntaa suomalaiselle opettajankoulutukselle ja uranaikaiselle osaamisen kehittämiselle. Linjaukset koskevat kaikkia opettajia – lastentarhan-, luokan-, aineen- ja erityisopettajia, opinto-ohjaajia sekä ammatillisen, aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön opettajia.
Kehittämisohjelma pyrkii esittämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja miten sitä opitaan? Miten muutos vaikuttaa opettajankoulutukseen? Mikä on opettajuuden yhteinen ydin? Mikä yhdistää kaikkia opettajia yli ikäkausien, koulutusasteiden ja oppiainerajojen?
Tässä joitakin poimintoja ohjelman strategisista tavoitteista, joista osa on ollut jo pitkään myös SOOLin kärkitavoitteina:
- Mentorointi ja vertaistukimallit vakiinnutetaan systemaattiseksi osaksi opettajankoulutuksen kokonaisuutta.
- Opettajaksi opiskelevat ovat mukana oman koulutuksensa kehittämisessä ja uudistamisessa kaikilla tasoilla.
- Opettajankoulutukseen valitaan opiskelijat, joilla on parhaat mahdolliset valmiudet kehittyä ja toimia uutta luovina opettajina.
- Opettajankoulutusta järjestävät tahot tunnustavat opettajaopiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen ja hyväksyvät opintojaksoja osaamisen perusteella.
- Pedagogisia opintoja kehitetään niin, että ne antavat valmiudet kaikille koulutustasoille.
- Opettajankoulutuksen koulutusmäärien on seurattava opettajatarpeita ja maassa tarvittavaa osaamista.
- Opettajankoulutus ja koulutuksen järjestäjät vahvistavat erilaisten oppimisympäristöjen pedagogiseen hyödyntämiseen liittyvää osaamista.
- Opettajien perus- ja perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään riittävästi tietoa oppilaitoksista, opetushallinnosta sekä opettajan työtä koskevista säädöksistä ja periaatteista.
- Opettajankoulutus tukee opettajan ammatti-identiteetin kehittymistä tutkimukselliseen suuntaan.
SOOLin puheenjohtaja Noora Korhonen pitää erityisen tärkeänä sitä, että opiskelijoiden mukaan ottaminen koulutuksen uudistamiseen on kehittämisohjelmassa vahvasti esillä.
– Jotta opettajaksi opiskelevat ovat aidosti mukana koulutuksensa kehittämisessä ja uudistamisessa, heidät tulee ottaa mukaan koulutusta koskevaan päätöksentekoon. Se, että opettajaksi opiskelevat saavat jo opintojensa aikana todellisen mahdollisuuden vaikuttaa, tukee ajatusta opettajan roolista yhteiskunnallisena vaikuttajana ja muutoksen mahdollistajana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman työstämiseen on osallistunut lähes sata Opettajankoulutusfoorumin ja sen jaosten jäsentä ja asiantuntijaa. Verkkoaivoriihen kautta kehittämisohjelman laadintaan osallistui lisäksi lähes kaksituhatta koulutusalan asiantuntijaa, opiskelijaa ja opettajaa.
SOOLia on Opettajankoulutusfoorumissa edustanut pääsihteeri Julia Petäjä ja jaoksissa myös liiton edellinen puheenjohtaja Pirita Talikka sekä hallituksen jäsen Riina Havonen.
Julia Petäjä nostaa esille kehittämisohjelman tavoitteista opettajan elinikäisen oppimisen merkityksen. On tärkeää panostaa opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuuteen. Tutkiva opettaja pyrkii luomaan uusia näkökulmia ja kehittää uutta tutkimustiedon pohjalta.
– Tulevaisuudessa tulee siirtyä siihen, että kaikilta opettajilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, Petäjä sanoo.
