Kriittiseen lukutaitoon tulee kiinnittää huomiota opettajankoulutuksessa
Nuorten lukutaito on heikentynyt 2000-luvulla selvästi ja Opetushallituksessa valmistellaan kansallista lukutaitostrategiaa suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi. SOOL ilmaisi Opetushallituksen pyytämässä lausunnossaan huolensa lukutaidon heikentymisestä ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta kehitykseen.
Visio Suomesta maailman lukutaitoisimpana maana on tavoittelemisen arvoinen asia ja SOOL haluaa olla osaltaan mukana edistämässä tätä visiota.
Lukutaitostrategian lähtökohdissa korostetaan varhaisen lukemisen edistämisessä erityisesti kotien ja perheiden merkitystä. SOOL painottaa lausunnossaan, että varhaisen lukemisen edistämisessä tulisi myös korostaa opettajien painoarvoa varhaiskasvatuksen opettajista lähtien, sillä opettajien rooli lukutaidon sekä -innon edistämisessä on merkittävä.
Myös opettajankoulutuksen tulee SOOLin mukaan osaltaan olla mukana ratkomassa lasten ja nuorten lukutaitoon liittyviä ongelmia. Jos opettajankoulutuksen resursseista säästetään jatkossa, vaikuttaa se negatiivisesti lasten ja nuorten lukutaitoon tulevaisuudessa.
SOOL korostaa lausunnossaan erityisesti tutkimusten roolia lukutaidon kehittämisen tukemisessa. Tutkimustietoa on hyödynnettävä kaikenikäisten ihmisten monilukutaidon vahvistamisessa, joten tutkimuksiin perustuvia lukemaan innostamisen menetelmiä on pystyttävä jalkauttamaan opettajaksi opiskeleville ja opettajille entistä vahvemmin.
Kriittisen lukutaidon sekä monilukutaidon aihealueisiin tulisi kiinnittää huomiota opettajankoulutuksen lisäksi myös opettajien täydennyskoulutuksessa.
SOOL pitää lukutaitostrategiaa toimivana kokonaisuutena. Useiden toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa varten tarvitaan kuitenkin lisää konkretiaa ja vastauksia siihen, miten strategiassa määritellyt toimenpiteet tullaan toteuttamaan käytännössä ja millä resursseilla opettajat pystyvät ne toteuttamaan. Lukutaitotyöhön on osoitettava riittävät resurssit.
Nuorten lukutaito on heikentynyt 2000-luvulla selvästi, ja jokaisessa ikäryhmässä on niitä, joilla on arjen tilanteisiin riittämätön lukutaito. Nuorten keskuudessa heitä on jo lähes 14 prosenttia.
Myös korkea-asteella opiskelevilla nuorilla aikuisilla on vaikeuksia muun muassa kriittisessä lukutaidossa ja argumentoivassa kirjoittamisessa: Opetushallituksen mukaan yliopisto-opiskelijoista jopa 39 prosenttia selviytyy tällaisista tehtävistä vain heikosti tai tyydyttävästi, ja ammattikorkeakouluissa opiskelevilla luku on vieläkin suurempi.
