Selvitys toteutettiin keväällä 2017 yhteistyössä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton SOOL ry:n kanssa, ja verkkokyselyyn vastasi 448 SOOL:n jäsentä ympäri Suomen. Suurin osa vastaajista opiskeli luokan-, aineen- tai lastentarhanopettajiksi. Mediakasvatuksella tarkoitettiin medialukutaidon eli median tuottamisen ja tulkitsemisen taitojen sekä mediaan liittyvän tietämyksen edistämistä. Median määriteltiin kattavan niin perinteiset viestimet kuin uudet digitaaliset mediat.

Opetussuunnitelmat edellyttävät tieto- ja viestintäteknologisten (TVT) taitojen sekä medialukutaidon edistämistä osana kaikkea kasvatusta varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin saakka. Täydennyskoulutuksesta puhutaan paljon, mutta on epäselvää, millaiset lähtökohdat opettajankoulutuksesta saa mediakasvatukseen. Asiaa selvitettiin viimeksi Suomessa kymmenen vuotta sitten. Tuolloinkin seitsemän kymmenestä opiskelijasta arvioi mediakasvatuksen opinnot riittämättömiksi.

Tuoreen selvityksen perusteella tilanne ei siis ole kohentunut. Vaikka yliopistojen opetussuunnitelmissa on media- ja TVT-teemoja, tieto ei näytä siirtyvän opiskelijoille. Mitä pidemmällä opiskelijat olivat opinnoissaan, sitä tyytymättömämpiä he olivat. ”Luultavasti opetusharjoittelujen myötä opiskelijoille valkenee, kuinka paljon tarvetta mediakasvatusosaamisella olisi työelämässä. Moni tarvitsee täydennyskoulutusta heti valmistuttuaan”, toteaa erityisasiantuntija Saara Salomaa KAVIsta.

Mediakasvatusopintojen sisällöistä kysyttiin niiltä opiskelijoilta, joiden mielestä mediakasvatus kuului opintoihin. Tavallisimmat kurssiteemat olivat TVT:n, digitaalisten oppimisympäristöjen ja palvelujen tai pelien käyttö opetus- ja kasvatustyössä. Opiskelijat olisivat pitäneet tärkeimpinä informaation haku- ja lukutaitojen opettamista, kriittistä ja tutkivaa asennetta mediaa kohtaan sekä turvallista mediankäyttöä ja riskejä mediakulttuurissa. Vain alle neljännes arvioi opintojensa sisältävän näitä aiheita.

Raporttiin sisältyvät myös kommentit opettajia kouluttavilta professoreilta ja lehtoreilta sekä opiskelijoiden edustajilta. Yliopistojen tahoilta kehittämisehdotuksina esitetään mm. opintojen monipuolistamista, yliopistojen yhteistyötä, mediakasvatuksen näkyväksi tekemistä ja TVT:n ja medialukutaidon yhteisopintoja. ”Opettajankoulutuksen on vastattava tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Ei kouluteta opettajia eiliseen!” vetoaa SOOLin puheenjohtaja Jesper Lempiäinen, ja peräänkuuluttaa opettajankoulutusta viimein huomioimaan mediakasvatuksen määrällisen ja laadullisen kehittämisen toiveet.

Lisätietoja selvityksestä:
Erityisasiantuntija Saara Salomaa, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Puh. 050 577 5899, saara.salomaa@kavi.fi

Lisätietoja SOOLilta:
Puheenjohtaja Jesper Lempiäinen
Puh. 050 576 9528

Lisätietoja opettajankoulutuksesta:
Professori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopisto
Puh. 040 190 9719
Professori Heli Ruokamo, Lapin yliopisto
Puh. 040 587 9090

Selvitys julkaistiin 4.10.2017
» Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 (pdf)

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka tehtäviä ovat elokuvien sekä radio- ja televisio-ohjelmien säilyttäminen ja niihin liittyvä tutkimus, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen, kuvaohjelmien tarjoamisen valvonta ja mediakasvatuksen edistäminen.