Kahden varhaiskasvatusyksikön varajohtajana työskentelevä Suvi Arstio pohti lukion jälkeen lähtisikö opiskelemaan kaupallista vai opetusalaa. Kuva Paula Ollikainen

Olen valmistunut kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2015 Oulun yliopistosta. Olen työskennellyt valmistumiseni jälkeen varhaiskasvatuksen opettajana 3–5-vuotiaiden ryhmässä sekä esiopetuksessa. Tällä hetkellä työskentelen kahden varhaiskasvatusyksikön varajohtajana ja resurssiopettajana.

Pienten lasten opettajuus on maailman tärkeintä työtä! Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen oppimiselle. Myönteinen käsitys itsestä oppijana edistää elinikäistä oppimista. Oppimaan oppimisen taidot, kuten tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky kriittiseen ajatteluun rakennetaan varhaiskasvatuksessa.

Kollega auttaa ja opastaa

Oman opettajanurani alkuaikoina sain tukea ja kannustusta vahvalta ammattilaiselta, kokeneemmalta opettajakollegaltani. Mieleeni on jäänyt lämpimänä muistona vastavuoroiset keskustelut lapsiryhmämme tarpeista ja tiimimme työskentelystä sekä tietysti käytännön apu, jota sain esimerkiksi erilaisten pedagogisten asiakirjojen kirjaamiseen.

Koin urani alun turvalliseksi, vaikka olinkin joissain tilanteissa epävarma omasta osaamisestani. Pystyin aina luottamaan siihen, että kollegani auttaa ja opastaa minua uusissa tilanteissa. Sain rakentaa omaa opettajuuttani lämpimässä, kehittymismyönteisessä ilmapiirissä myös esihenkilöni tukemana. Tämä on ollut suuressa roolissa oman ammatillisen identiteettini rakentumisessa.

Muutakin kuin kuukausipalkka

Kasvoin yrittäjäperheessä, ja lukion jälkeen pohdinkin kovasti, lähtisinkö opiskelemaan kaupallista vai opetusalaa. Kävin kokeilemassa työskentelyä lasten parissa alakoulussa kouluavustajan roolissa, ja se vahvisti käsitystäni siitä mihin suuntaan haluan ammatillisesti kulkea. Uskoin, että lasten kanssa työskentely toisi uralleni muunkinlaista palkitsevuutta kuin pelkän kuukausipalkan.

Halusin sellaisen ammatin, jossa voin aidosti vaikuttaa tulevaisuuden yhteiskuntaan. Tämä onkin osoittautunut todeksi työurani aikana! Näen työni jäljen päivittäin lasten ihmettelyn ja oppimisen ilona. Vaikka työni on joskus kuormittavaa, on sen merkityksellisyys tuonut iloa ja motivaatiota ihan jokaisena työpäivänä.