Kirjoittaja on SOOLin hallituksen jäsen kaudella 2019–2020.

Tulevaisuus tuntuu usein jännittävältä, jopa hieman pelottavalta. Joskus tulevaisuus tuntuu toiveikkaalta, joskus taas ei niinkään.

Minä olin aikaisemmin ihminen, jolla oli koko elämä suunniteltuna. Pedagogiset opinnot, valmiiksi haetut sivuaineoikeudet, selkeä kurssisuunnitelma, tiedossa vuosiluvut ja seuraavat askeleet. Sitten sain mahdollisuuden harkkapaikkaan, joka tarkoitti uuteen kaupunkiin muuttamista ja koko viisivuotisopintosuunnitelman hylkäämistä.

Nykyään tulevaisuuteen tuntuu sisältyvän paljon epävarmuutta. Yhteiskunta muuttuu ja erityisesti työ ja sen laatu muuttuvat. Kuka olisi uskonut, että vuonna 2019 on vloggaajia, bloggaajia ja ihan vain Instagram-kuvien julkaisusta tienaavia. Sen sijaan aiemmin maalailtiin tulevaisuutta suurena teknologisena ihmeenä, mutta tieteiselokuvissa nähdyt lentävät autot eivät toistaiseksi ole tehneet läpimurtoa.

Nykyään taas puhutaan tekoälystä ja sen vaikutuksesta nykyisiin työnkuviin. Vaikutusten on arvioitu olevan laajoja. Työtehtäviä voitaisiin korvata ja osa ammateista voisi hävitä jopa kokonaan. Nähtäväksi jää, onko tekoäly kuitenkin meidän lentävä automme.

Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, on tulevaisuustaitoja arvioitu useasti. Taitoja on tunnistettu useampia, mutta nostan tähän kolme, jotka ovat usein nousseet esiin ja mielestäni ovat tärkeitä taitoja jo nyt.

1) Luovuus

Sanoilla creativity ja innovation, suomennettuna luovuus, on usein nostettu yhdeksi keskeiseksi taidoksi tulevaisuudessa. Kuluvana syksynä Helsingissä järjestetyssä HEL we can! -tapahtumassa tulevaisuustutkija ja ajatushautomon Learning Without Frontiers perustaja Graham Brown-Martin painotti, miten tärkeää on tunnustaa ja vaalia jokaisen yksilöllistä ajattelutapaa. Hyvänä esimerkkinä hän käytti muun muassa sitä, miten eri tavoin voimme rakentaa ankan legoista. Uskomatonta, mutta sata ihmistä sai aikaan sata erilaista ankkaa.

2) Johtaminen

Perinteinen johtajuus on ollut autoritaarista. Sana usein muistuttaa meitä sadan vuoden takaisista tapahtumista, mutta on lähempänä kuin uskommekaan. Johtajuudessa on vasta alkanut lisääntymään pehmeiden taitojen, soft skills, arvostaminen. Enää ei etsitä vahvaa johtajaa, vaan ymmärtävää ja ihmisläheistä. Lisäksi itsensä johtaminen on noussut tapetille viime aikoina. Dare to Learnissa 2019 syksyllä African Leadership Universityn Ryan Findley painotti itsensä johtamisessa sitä, että täytyy tietää, mitä ei tiedä, jotta tietää mitä voi oppia.

3) Empaattisuus ja vuorovaikutustaidot

Ryan Findley painotti myös vuorovaikutustaitoja, sillä siihen tekoäly ei pysty. Mutta yleisestikin vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot ovat aina olleet ja todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä taitoja. Toisin kuin usein ajatellaan, että ihminen joko on sosiaalinen tai ei ole, myös vuorovaikutustaitoja voi harjoitella. Opettajan ja koulumaailma merkitys sosiaalisten taitojen harjoittamisessa on todella merkittävä. Myös empatiataitoja voidaan harjoitella aina varhaislapsuudesta aikuisiälle.

Emme voi enää luottaa,
että valmistuessa olemme valmiita.

Tulevaisuusajattelu herättää muutamia kysymyksiä koulun ja opetuksen osalta, kuten valmentaako koulu tulevaisuuteen? Entä miten opettajankoulutus vastaa esimerkiksi arvioituihin tulevaisuustaitoihin ja niiden opettamiseen? Tulisiko kouluissa suunnata katse tulevaisuuteen vai nykyhetkeen?

Dare to Learnissa olin seuraamassa fireside chatia transformatiivisesta oppimisesta. Keskustelussa Manchester Metropolitan Universityn tutkija Karen Pashby toi esiin oppimisen paradoksin: nykyhetken haasteisiin vastaamisen keinoja ja sääntöjä määrittää järjestelmä, joka on alun perin aiheuttanut kyseiset haasteet. HY+:n kehittämisen asiantuntija Hannu Niemelä ehdotti uusiksi lähestymistavoiksi kysymyksiä miksi, miksi ei, mitä jos sekä mitä sitten?

Suomalainen koulutus on ollut huippuluokkaa ja toivottavasti tulevaisuudessa pysyy sellaisena. Selvää koulutuksen osalta on, että oppimisesta täytyy tulla jatkuvaa. Nykyisen tahtinen yhteiskunnallinen muutos vaatii jatkuvaa perehtymistä yhteiskunnan tilaan ja sen tuotoksiin, kuten uusiin teknologisiin vempaimiin ja keksintöihin. Emme voi enää luottaa, että valmistuessa olemme valmiita.

Tulevaisuus on kuitenkin alati muuttuva, ja sen ennustamista vaikeuttaa maailman kompleksisuus. Ainoat varmat tavat vaikuttaa tulevaisuuteen ovat tämän päivän tekomme. Mielestäni todella kaunis kysymys on, miten tulevaisuus voi olla hyvä minulle ja sinulle?

Kirjoittaja on itse välillä pelonsekaisin tuntein tulevaisuuteensa suhtautuva opeopiskelija, joka kaikesta huolimatta on onnellinen nykyhetkessä.

---

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, mutta julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi

---