23.9.2024

Tärkeää tulevaisuuden työtä

MIRA LAURINANTTI | Blogi

SOOLin puheenjohtajan Mira Laurinantin puhe varhaiskasvatuksen opettajapäivillä Jyväskylässä 2024:

Hyvät varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät, siihen vaikuttavat ja varhaiskasvatuksesta kiinnostuneet!

Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ovat olleet osa SOOLia vuodesta 1995, jolloin koulutus on siirtynyt yliopistojen alaisuuteen. Tällöin SOOL on tämän laajentumisen myötä aloittanut toimintansa nykyisessä muodossaan, ja edustaakin opettajaksi opiskelevia varhaiskasvatuksesta aineenopettajiin ja ammatillisiin opettajiin.

SOOL on vankka yhteisen opettajuuden puolestapuhuja, jossa yhdessä kaikkien opettajaksi opiskelevien kanssa työskentelemme kasvatustieteelliseen, psykologiseen ja yhteiskunnalliseen tietoon perustuvan kasvatuksen ja koulutuksen parissa.

On äärettömän tärkeää, että myös varhaiskasvatuksen opettajat ovat yliopistokoulutuksen piirissä ja koulutuksen tarjoama tietopohja tunnustetaan merkittäväksi osaksi varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvaa. Kehittämistä tässä vielä on esimerkiksi nostamalla opettajankoulutusta maisteritason koulutukseksi.

Tänä vuonna varhaiskasvatuksen opettajan koulutusohjelmiin haki yhteensä yli 1 700 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli vajaa 500. Opeopiskelijakentällä hakumäärät puhututtavat nyt erityisesti, kun sisäänottomäärä kasvoi lisärahoituksen turvin sadoilla opiskelijoilla.

Kasvaneet opiskelijamäärät toivottavasti vastaavat tavoitteensa mukaisesti opettajapulaan, joka konkretisoituu erityisesti Etelä-Suomen alueella. Aloituspaikkojen lisääminen ei ole kuitenkaan ollut mutkaton ratkaisu: esimerkiksi Turun yliopiston varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikat eivät täyttyneet toisena vuotena putkeen, ja Rauman kampukselle järjestetään toista kertaa täydennyshaku syksyn yhteishaun yhteydessä.

Toisena merkittävänä muutoksena opiskelijakentällä puhututtavat sosiaaliturvan muutokset – opintotuen jämähtäminen paikalleen indeksijäädytysten muodossa, opintojen rahoittamisen lainapainotteisuus ja vireillä oleva asumisen tuen muutos. Vuonna 2022 valmistuneella maisterilla on keskimäärin 22 400 euroa opintolainaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Lainamäärän suuruus huolettaa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden piirissä, sillä valmistumisen jälkeinen takaisinmaksukyky on valitettavasti keskimäärin heikompaa kuin muilla korkeakoulutetuilla aloilla.

Opiskelijamäärän muutoksissa sekä opiskelijan taloudellisessa paineessa on muistettava riittävät resurssit opinnoissa. Suurinta osaa opinnoistamme ei voi mitenkään suorittaa laadukkaasti tai tarkoituksenmukaisesti etätoteutuksena ja alamme opiskelijat vaativat monin paikoin erityisiä tiloja korkeakoulujen yhteyteen. Näin sen tietysti kuuluu ollakin – laadukkaalla opettajankoulutuksella saamme päteviä opettajia työelämään.

On jopa kiusallista, että opintojen resursseja ja opiskelijoiden toimeentuloa kiristetään ja samalla pohditaan, miksi monet vastavalmistuneet opettajat joko kuormittuvat tai eivät pysy alalla. Meille opetusalalla työskenteleville ja sitä opiskeleville tämän yhtälön toimimattomuuden syyt ovat aivan päivänselviä.

”Miten säkin tälle alalle oot päätynyt? Tsemppiä vaan valitsemallesi polulle.”

Tälläinen huudahdus odotti ovella vastassa, kun eräs soolilainen aloitti ensimmäisen varhaiskasvatuksen opettajan harjoittelujaksonsa päiväkodissa. Kommentoija oli oma harjoittelunohjaaja, jonka olisi pitänyt toimia ammatillisen kasvun mahdollistajana, tsempparina ja opettajana.

Veto- ja pitovoiman kehittäminen on aito huolenaihe myös opeopiskelijakentällä, eikä vetovoiman nakertamiselle ole yhtään tilaa – varsinkaan itse kentän sisällä.

Meidän vakaopeopiskelijat kantavat titteliään ylpeydellä ja innolla, vaikka ympäröivä yhteiskunta ei aina kannusta samaa tahtia. Meidän upeat opiskelijamme eivät anna näiden sanojen repiä ammatti-identiteettiään palasiksi, vaan kääntävät ne motivoimaan: minä teen tärkeää tulevaisuuden työtä, ja ymmärrän tekemäni työn ainutlaatuisuuden ja arvon, vaikka joku muu ympärillä väittäisi muuta.

Olen korvaamaton työssäni.

 


Onko sinulla painavaa ja/tai ajankohtaista sanottavaa, josta haluaisit kirjoittaa SOOLin blogiin? Blogi on avoin uusille kirjoittajille. Kirjoitusten ei tarvitse myötäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, mutta julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Katso ohjeet kirjoittajille tästä.



Lisää aiheesta

18.11.2024

Parikandi – kirous vai siunaus?

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa siirryttiin keväällä 2024 käytäntöön, jossa kandidaatintutkielma pitää kirjoittaa parin kanssa. Tieto tuli opiskelijoille melko yllättäen ja aiheutti hämmennystä. Mistä parin löytäisi, ja miten yhdistää ajatukset ja taidot tärkeään opinnäytetyöhön toisen kanssa?

18.11.2024

Koulu kaiken ratkaisuna

Korkeakoulujen autonomia suojaa opettajankoulutuksen kehitystä esimerkiksi poliittisilta erimielisyyksiltä.

18.11.2024

Tekoäly ruokkii kouluissa luovuutta – Opetushallitus linjaa tekoälyn osaksi sivistystä

Luokanopettaja Helmiina Luoma hyödyntää tekoälyä monipuolisesti opetuksen tukena. Kuudesluokkalaiset ovat innostuneet käyttämään tekoälyä hyödykseen.

14.11.2024

Opettajankoulutus tarvitsee päivityksen: S2-taidot välttämättömiä tasa-arvon toteutumiselle

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

24.9.2024

Hallitus leikkaamassa opettajien täydennyskoulutuksesta

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeen hallituksen budjettiesityksessä vaikeutetaan jatkuvaa oppimista taas erityisen haitallisella tavalla.

Jaa sivu somessa

Tweet