Kirjoittaja opiskelee aineenopettajaksi Helsingin yliopistossa ja työskentelee samalla yliopiston EU-uralähettiläänä ja Rauhan ja hyvinvoinnin järjestön puheenjohtajana.

Maahanmuuttajat kohtaavat jatkuvasti ennakkoluuloja myös uramahdollisuuksien parissa. Peruskoulussa maahanmuuttajataustaisia ohjataan helposti terveydenhoitoaloille, vaikka opiskelijat haluaisivat tähdätä esimerkiksi korkeakouluun. Samat ennakkoluulot jatkuvat myös työelämässä, ja maahanmuuttajatausta vaikeuttaakin monen nuoren työllistymismahdollisuuksia. Peruskoulun opinto-ohjauksen tulisi luoda nuorille kattava kuva uramahdollisuuksista ja kuunnella heitä entistä paremmin. On väärin, että yhteiskunnan ennakkoluulot vaikuttavat nuorten urahaaveisiin.

Suomessa toisen sukupolven maahanmuuttajat mielletään usein ensisijaisesti maahanmuuttajiksi eikä suomalaisiksi. Tutkimuksissa on todettu, että pelkkä ulkomaalaiselta kuulostava sukunimi vaikeuttaa työnhakua huomattavasti. Lisäksi maahanmuuttajat ovat kohdanneet ennakkoluuloja työhaastattelutilanteissa, kun työnantajalle on selvinnyt henkilön etninen tausta vasta haastattelutilanteessa.  Jos nuori alkaa kokemaan taustansa ongelmaksi, hänen intonsa panostaa koulutukseen voi laskea, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad. Vaikka näin ei kävisikään, jatkuva epäonnistumisen tunne ajaa nuoret helposti aloille, joissa on työvoimapulaa. Usko itseensä ikään kuin menetetään.

Ennakkoluulot syntyvät usein jo koulumaailmassa. Tutkija Tuuli Kurjen mukaan opetusalan ammattilaisetkin suhtautuvat maahanmuuttajiin ennakkoluuloisesti tarjoamalla heille uramahdollisuuksiksi useimmiten vain terveydenhoitoalan tai muun ammattitason koulutuksia. Oletetaan, että esimerkiksi somalitytöillä on luontainen halu työllistyä hoiva-alalle, ja että maahanmuuttajat eivät halua kouluttautua pitkälle. Lisäksi toisen sukupolven maahanmuuttajien ei oleteta osaavan suomen kieltä täydellisesti, ja moni nuori joutuukin todistelemaan suomen kielen taitoansa jatkuvasti. Näistä olettamuksista on päästävä eroon.

Olen itse koulumaailmassa työskennellessäni havainnut, kuinka maahanmuuttajan käsite on usealle ulkomaalaistaustaiselle vaikea käsittää. Suuri osa pitää itseään maahanmuuttajina, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa ja puhuisivat äidinkielenään suomea. Maahanmuuttajatausta on usealle tärkeä osa identiteettiä, mutta nuorten olisi tärkeä ymmärtää identiteetin koostuvan muustakin kuin etnisestä taustasta. Se, että nuoren vanhemmat ovat maahanmuuttajia, lähihoitajia tai rakennusalan ammattilaisia ei tarkoita, että lapset suuntautuvat samoille aloille. Valitettavan usein näin kuitenkin oletetaan ja olettamukset aiheuttavat sen, että myös nuoret alkavat ajatella samoin. Ennakkoluulot alkavat siis toteuttamaan helposti itseään.

Nuorten identiteetti muovautuu erityisen vahvasti teini-iässä, ja siksi opettajilla sekä oppilaanohjaajilla olisi tärkeä tehtävä kannustaa nuoria toteuttamaan haaveitaan esimerkiksi ammatin suhteen. Koulumaailmassa pitäisikin olla enemmän kulttuuriopetusta niin oppilaille kuin opettajillekin, jotta pinttyneistä ennakkoluuloista päästäisiin eroon.

Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat siis kannustusta ja ennen kaikkea tietoa eri uramahdollisuuksista. Erilaiset koulutukset ja ammatit kiinnostavat nuoria, mutta oppilaanohjauksessa nämä jäävät usein pimentoon, eikä kaikkia keretä neuvomaan henkilökohtaisesti. Siksi esimerkiksi Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö on käynnistänyt hankkeen nimeltä Mentorin for Future, jonka tavoitteena on yhdessä opinto-ohjaajien kanssa tarjota nuorille kattavan kuvan eri uramahdollisuuksista. Jokaisella nuorella on oikeus tavoitella unelmiaan etnisestä tai sosiaalisesta taustastaan riippumatta.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat rohkaisevia esimerkkejä, jotta ennakkoluulot hälvenisivät niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö edistää tätä työtä rohkeasti omalla työpanoksellaan. 

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi