Kirjoittaja on aiemmin toiminut SOOLin puheenjohtajana ja on Nuorten Agenda 2030 -ryhmän toinen puheenjohtaja 2022–2024. (Kuva Vilma Kujala)

SOOLin eduskuntavaalitavoitteet 2023 ottaa kantaa ajankohtaisiin opettajankoulutusta, suomalaista koulutuspolkua sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin. SOOLin eduskuntavaalitavoitteita läpikäyvän blogisarjan kolmannessa osassa aiheena on kestävä kehitys.

Kestävämmän elämäntavan edistäminen ei ole yksilön valinta, vaan koko ihmiskunnan velvollisuus. Tämä käy ilmi myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisemassa uusimmassa ilmastoraportissa. Raportti korostaa, miten kriittisiä ilmastotoimet ovat elinkelpoisen planeetan ja hyvän elämän mahdollisuuksien säilyttämiseksi kaikille. Sen vuoksi kestävyyskasvatus on saatava käytännön tasolle ihan jokaisessa oppilaitoksessa.

Usein kestävästä elämäntavasta puhuttaessa keskitytään ilmasto- ja luontokysymyksiin, joihin ihmisillä on jo tietoa ja taitoa sekä ratkaisuja. Ongelmaksi ratkaisujen toteuttamisessa muodostuukin tahdon puute. Tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta sitä ei haluta tehdä esimerkiksi hintalapun tai vaivan vuoksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on kaksijakoinen. Ne uusintavat jo olemassa olevaa yhteiskuntaa, mutta samalla niiden tehtävänä on uudistaa sitä antamalla työkaluja nuorille tulevaisuuden rakentamiseen. SOOLin eduskuntavaalitavoitteet antavat sille työlle hyvän pohjan painottaen kestävyyskasvatuksen ja kestävämmän elämäntavan opettamisen merkitystä ja tarvetta.

Panostuksia opettajankoulutukseen ja työkaluja oppilaitoksille

SOOL on eduskuntavaalitavoitteissaan vaatinut kestävän kehityksen kasvatukseen lisärahoitusta opettajankoulutuksessa. Ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan kirjaaminen opetussuunnitelmiin on hyvin merkittävä teko, mutta kirjauksen tueksi tarvitaan lisää konkretiaa. Hienot lauseet ja ajatukset tulee viedä myös käytäntöön.

Yksi tapa tuoda opetussuunnitelmat käytännön tasolle, on Kestävä koulu -ohjelma. SOOL on jo vuodesta 2020 ollut mukana edistämässä Kestävä koulu -ohjelmaa yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Valtakunnallisena ohjelmana se antaisi opettajille heidän kaipaamiaan työkaluja kestävyyskysymysten käsittelyyn.

Pelkät työkalut eivät kuitenkaan riitä, vaan opettajien osaamista kestävyyskysymyksissä on lisättävä niin perus- kuin täydennyskoulutuksen keinoin. Kestävyyskysymyksiä tulisi käsitellä kokonaisvaltaisesti läpi opettajankoulutuksen, sillä pohjimmiltaan kyse on kestävän elämäntavan edellyttämistä arvoista.

Kestävyyskysymykset eivät voi olla vain teemapäiviä tai kierrätystä luokissa, vaan niiden ratkaisemisen tulee näkyä kaikessa kasvatuksessa ja koulutuksessa arvopohjasta lähtien. Se jos mikä edellyttää myös opettajien kouluttamista.

Vaikka valmistuisi opettajaksi, ei se tarkoita missään nimessä sitä, että olisi valmis opettaja. Kasvatus ja koulutus on aikaan sidonnaista ja ne heijastavat yhteiskunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Opettajien täydennyskoulutuksen johdonmukaisuus ja kattavuus ratkaisee sen, saavatko kaikki opettajat tarvittavat taidot käsitellä aikamme kriittisimpiä kysymyksiä.

Opettajien täydennyskoulutusjärjestelmää olisi mahdollista kehittää johdonmukaiseksi ja kaikki opettajat tavoittavaksi järjestelmäksi esimerkiksi hyödyntämällä opettajarekisteriä. Sen avulla voitaisiin seurata, ovatko kaikki opettajat saaneet riittävät taidot kestävyyskysymysten käsittelemiseen.

Kestävää päätöksentekoa tulevaisuustaidoilla

Globaalin kansalaiskasvatuksen puolella on viime vuosina painotettu tulevaisuustaitoja kuten tulevaisuuslukutaitoa. Tulevaisuuslukutaito on tärkeä taito jokaiselle ja sen merkitys päätöksenteossa on hyvin suuri.

Tulevaisuus ei ole jossain vuoden tai kymmenen päässä, vaan tulevaisuutta tehdään tässä ja nyt. Nuoret eivät ole jokin tulevaisuus tuolla jossain, vaan he ovat myös nykyisyys. Nuorten ääni ja oikeudet tulee huomioida päätöksenteossa, sillä nyt tehtävät päätökset koskevat myös heitä. IPCC:n viimeisen ilmastoraportin sisältö jälleen kerran osoitti sen, että tässä hetkessä tehtävät päätökset voivat joko mahdollistaa hyvän elämän tulevaisuudessakin tai ne voivat estää sen kokonaan.

Kestävyyskysymykset on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Ne ovat kompleksisia ja edellyttävät monitieteisyyttä sekä hallinnon eri alat läpileikkaavaa yhteistyötä. Päättäjien on oltava tulevaisuustietoisia ja pystyttävä kriittisesti arvioimaan tämänhetkisten valintojensa seurauksia niin Suomessa kuin muuallakin.

Koska sitä politiikka on. Se on arvoihin perustuvia valintoja resurssien jakamisesta. Jos päätöksenteossa kestävyyskysymyksiä, kuten luonnonvarojen riittävyyttä tai ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta ei huomioida, jakautuvat päätöksistä saatava hyöty ja hyvinvointi pelkästään pienelle osalle yhteiskunnassa.

Yksi päätösten kohde on kuitenkin sellainen, joka maksaa itsensä yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Kasvatuksen ja koulutuksen panostukset ovat panostuksia yhteiskunnan tulevaisuuteen. Jokainen lapsi ja nuori tarvitaan osalliseksi kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Tämän toteutumiseksi kasvatukseen ja koulutukseen tulee ohjata riittävästi resursseja.

---

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi

---