Kirjoittaja opiskelee opettajaksi ja toimii korkeakouluharjoittelijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.

Kaikille opettajaopiskelijoille Karvi ei ehkä ole tuttu nimi, eikä se ollut sitä minullekaan ennen harjoittelua. Siihen kannattaa kuitenkin tutustua, sillä Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus vastaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista.

Arviointi kohdistuu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Opettajaopiskelija löytää Karvin arviointitietoa niin omista opetettavista oppiaineistaan kuin kaikesta, mikä liittyy opetuksen laatuun ja koulutuksen kehittämiseen. Jos kiinnostaa vaikkapa koronan vaikutus koulutukseen, viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu tai yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen, suosittelen tutustumaan Karvin materiaaleihin.    

Aloitin Karvissa harjoittelijana maaliskuun alussa. Harjoittelun aikana olen itse mukana toteuttamassa selvitystä sukupuolten välisten ja sisäisten oppimistulosten erojen syistä ja taustoista. Suomen historian pääaineopintoni ja eri sivuaineeni, muun muassa sukupuolentutkimus ja monikulttuurisuus, ovat perehdyttäneet minut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eri kysymyksiin ja muotoihin. Harjoittelupaikka oli kuin mittatilaustyönä tehty minulle.

Harjoittelun aikana olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Arviointihankkeessa olen muun muassa käynyt läpi aiheeseen liittyviä tutkimuksia, tuottanut itse tekstiä ja osallistunut asiantuntijaryhmän kokouksiin. Olen saanut myös tutustua Karvin muuhun toimintaan ja arviointeihin, olla mukana aloittamassa yhteistyötä SOOLin kanssa ja oppinut valtavan määrän uutta tietoa.

Opettajaopinnoista on ollut hurjasti apua harjoitteluni aikana. Olen voinut hyödyntää monipuolisesti kokemuksiani kasvatustieteen kursseista, opetusharjoittelusta Turun normaalikoulussa ja opettajan sijaisuuksista eri kouluissa. Kentän ääni halutaan ottaa työhön vahvasti mukaan. Siellä arviointien tuloksia tarvitaan, ja siellä ne otetaan käyttöön. 

Konkreettisuus on tärkeää Karvin työssä. Tämä on erityisesti inspiroinut minua harjoittelun aikana. Työtä ei tehdä sen takia, että erilaiset arvioinnit ja selvitykset päätyisivät keräämään pölyä virkamiehen kirjahyllyyn. Kehittävän arvioinnin avulla nostetaan esille hyviä käytäntöjä ja vahvuuksia ja annetaan palautetta toiminnan kehittämiskohteista. Arvioinnin tavoitteena on saada aikaan käytännönläheisiä muutos- ja toimenpide-ehdotuksia ja aidosti parantaa koulutusjärjestelmää.

Sukupuolittuneet käytännöt

Mitä enemmän opin sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asioista, sekä koulumaailmassa että yleisesti, sitä vähemmän tajuan tietäväni niistä. Aina edes hyvät tarkoitusperät eivät riitä – tasa-arvotyötä voidaan tehdä niin, että tiedostamatta aiheutetaan epätasa-arvoa. Välillä miettii, miten tällaisessa suossa voi edes toimia: uskaltaako ehdottaa muutosta, sanoa mitään vastaan tai liikkua poispäin totutusta?

Tasa-arvon perimmäinen ongelma Suomessa on usein sen itsestäänselvyys. Opettajaopiskelijoiden keskuudessa on yleinen konsensus siitä, että sukupuolten tasa-arvo on tärkeää. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oma toiminta olisi vielä sen mukaista. Erilaiset normit, odotukset ja sukupuoliroolit ovat olleet ympärillämme aina. Niiden huomaaminen ja pohtiminen on ensi askel polulla kohti tasa-arvoista opetusta.

Löydän itseni tasa-arvoon painottuvien opintojen ja tämän selvityksen kirjoittamisen keskeltä edelleen välillä miettimästä asioita erilaisten pinttyneiden ajattelutapojen kautta. Oma epätäydellisyys pitää hyväksyä ja itselle on tärkeää olla armollinen. Oppimisen ammattilaisina kehitymme ja kasvamme itsekin koko ajan, ja sen myötä tietotaito kasvaa.

Rohkea keskustelu

Sukupuolten tasa-arvo on aihe, joka herättää tunteita. Asiasta saa ja pitää keskustella. Se pitää myös ottaa esille opettajankoulutuksessa. Karvin strategiassa korostetaan rohkeutta tarttua vaikeisiin aiheisiin, ottaa kantaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kohtaamme joka päivä mediatulvan, jonka tulkintaan ja analysointiin pitäisi keskittyä. Valeuutisten ja tiedon väärinkäytön vastapainoksi tarvitsemme luotettavia, aktiivisia ja rohkeita tahoja, joiden ääni kuuluu tietotulvan keskeltä. Tällaisia toimijoita voivat olla nyt ja tulevaisuudessa niin opiskelijat, opettajat kuin SOOL ja Karvikin.  

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, ja julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi