Kirjoittaja on SOOLin hallituksen jäsen kaudella 2019–2020 ja opiskelee aineenopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Syyskuussa SOOL haastoi kaikki opettajankoulutusyksiköt osallistumaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin ja sisällyttämään ilmastokasvatusta opettajankoulutukseen.

Muutosvastarintaisessa maailmassamme ilmastonmuutoksen käsittely onkin kohdannut huomattavasti enemmän vastustusta kuin sen takana oleva tutkimustieto olisi ehkä objektiivisesti tarkastellen antanut olettaa. Asiattomuudet, loukkaukset ja olkiukot lentävät keskusteluissa ja tietämättömyys ja päätöksentekoketjun jähmeys hidastavat ongelman käsittelyä.

Todellinen este ekokriisin selättämiselle on kuitenkin yhteiskunta itsessään. Viimeisimmät sukupolvet on kasvatettu etsimään elämyksiä, ostamaan hienompia vaatteita ja lentämään lomamatkoille. Työelämän suhteen on puolestaan kannustettu jatkokouluttautumaan, kehittymään ja elinikäisesti oppimaan. Jatkuvan kasvun mentaliteetti niin kuluttamisen kuin ihmisenä kehittymisen suhteen antaakin esimerkiksi suuryrityksille kuristusotteen kaikkiin toimintatapoihin, joilla päästöt saataisiin realistisesti kuriin globaalissa mittakaavassa.

Opettajilla on tässä umpikujassa poikkeuksellinen asema ja mahdollisuus – olemmehan se taho yhteiskunnassa, joka kasvattaa tulevat yhteiskunnan jäsenet, asiantuntijat ja äänestäjät.

Suuret joukot ovat taipuvaisia
seuraamaan trendejä.

Sen lisäksi että opettajuus on meille mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan, on se myös velvoittavaa. Ihmisten muodostamissa yhteisöissä kautta aikain on vallinnut yksi lainalaisuus: suuret joukot ovat taipuvaisia seuraamaan trendejä. Tuotekeskeisellä 2020-luvullamme ne vaatteet, joita rokkitähdet ja Instagram-julkkikset käyttävät, ovat himoituimpia ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Muuttuakseen yhteiskunta tarvitsee tällaisia rokkitähtiä ja julkkiksia – esimerkin näyttäjiä – ja opettajien on tunnistettava oma poikkeuksellinen mahdollisuutensa tähän.

Suomi on jatkuvassa valokeilassa koulutussektorilla, ja muiden maiden asiantuntijat katsovat sekä suomalaista opettajankoulutusta että koulujärjestelmää miltei kritiikittömän ihailevin silmin. Muutoksen kärki ei siis voi olla ”joku muu” tai ”oikeat asiantuntijat”, vaan meidän, suomalaisten opettajien on otettava ensimmäinen askel ja näytettävä esimerkkiä ilmastonmuutoksen vastaisena voimana.

Esimerkkinä toimiminen ei tarkoita, että jakaa someissaan ilmastonmuutosaiheisia postauksia tai kirjoittaa tällaista blogia, esimerkkinä toimiminen tarkoittaa hiilijalanjälkeen eniten vaikuttavien tekijöiden poistamista elämästään. On opettajan velvollisuus ottaa selvää näistä tekijöistä ja niitä koskevasta tutkimuksesta, sekä toimia näiden perusteella esimerkkinä opettamilleen oppijoille, heidän huoltajilleen ja muulle yhteiskunnalle.

Opettajankoulutus ja opettajaopiskelijat ovat tämän ongelman juurella – edustammehan opettajuuden tulevaisuutta.

Opettajaopiskelija, opettajankouluttaja, koulutuksen saralla vaikuttava päättäjä! Tarjoan kolmiportaisen tuen kaavion Suomen kohottamiselle ilmastokasvatuksen edelläkävijäksi ja suunnannäyttäjäksi:

1. Näe opettajuuden asema yhteiskunnan muovaajana.
2. Puhu ujostelematta, omaa asiantuntijuuttasi väheksymättä ja väsymättä kestävän elämäntavan eduista.
3. Tee kuten opetat: vähennä ulkomaisen, teollisen lihan syöntiä, jätä lomalennot lentämättä ja rakenna päivittäinen liikkumisesi julkisten ja päästöttömien liikennevälineiden varaan.

Ilman näköä olet sokea ongelmille, ilman puhetta eivät muut sinua kuule ja ilman tekoja sanasi kaikuvat tyhjille korville. Ollaan yhdessä rokkitähtiä meitä kipeästi kaipaavalle maailmalle – muut eivät sitä voi tehdä.

Haluaisitko sinä kirjoittaa SOOLin blogiin? Kirjoitusten ei tarvitse myöntäillä SOOLin kantoja tai joitain tiettyjä näkemyksiä, mutta julkaisusta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lähetä valmis kirjoitus tai tiedustelusi osoitteeseen blogi@sool.fi.