MARI VESANUMMI
Opeopiskelija 1/23

Yle Tampereen toimittaja Petra Ketonen kuvaa uutisluokkalaisten juontoa koululuokassa Tampereen Lielahden koulussa. Kuva: Miikka Varila.

Tampereen Lielahden koululla 9B-luokan äidinkielen tunnilla on adrenaliinia ilmassa. Luokassa on opettajan ja oppilaiden lisäksi myös Ylen toimittaja, uutiskummina toimiva Petra Ketonen. Käynnissä on Uutisluokan kolmas tunti. Ketonen on ehtinyt opastaa uutisluokkaansa aiemmin jo mediakasvatuskysymyksiin, muun muassa siihen miten uutinen syntyy ja kuinka tunnistaa disinformaatio uutistulvassa. 

Ysiluokkalaiset pääsivät myös pohtimaan mistä itseä kiinnostavista aiheista voisi uutiskummin johdolla tehdä sisältöjä Ylen uutissivustolle. Ketosen mielestä juttuaiheen ideointi uutisluokkalaisten kanssa on innostavaa. Kummi sparraileee ja auttaa näkökulmittamisessa.

– Siinä pääsee kurkistamaan nuorten maailmaan: mikä heitä mietityttää juuri tällä hetkellä. Ideat tulevat uutisluokkalaisilta, Ketonen kuvailee.  

– Toteutettavan aiheen päättäminen oli aluksi haastavaa, koska ideoita syntyi useita. 

Lopulta päätös oli aika helppo, kun löytyi yhteinen aihe joka kiinnosti monia, kuvailee 15-vuotias Ella Mikkola. 

Minuuttivideo ei synny minuutissa

Uutisluokan aiheeksi valikoitui nuorena alkanut päihderiippuvaisuus. Nuoret halusivat haastatella päihde- ja rikostaustaisia ihmisiä ja kuulla, miten heillä päihteiden käyttö on alkanut ja mihin johtanut. Kokemusasiantuntijat saapuivat Lielahden koululle nuorten toimittajakokelaiden haastateltavaksi. 

Uutisluokan toiminta on auttanut koululaisia ymmärtämään kuinka uutiset syntyvät. Ella Mikkolan yllätti jutun teon työläys. 

– Piti nähdä enemmän vaivaa kuin alun perin odotin. Ei saa olettaa, että kaikki olisi tosi helppoa ja nopeaa. Yhden minuutin videoon saattaa mennä monta viikkoa!

Sade-Kaisla Ojanperä komppaa luokkakaveriaan. Uutisaiheen löytäminen ja käytännön toteuttamiseen sai varata yllättävän paljon aikaa. Ojanperä toimii yhtenä Lielahden Uutisluokan kuvaajista. Juuri ennen haastattelua hän tekee gimbaalilla ja puhelimella kuvauksia.

– Kyllähän se vaatii harjoittelua. Sitten kun opin vähän kuinka sitä käytetään, niin kyllä se hyvin meni.

Medialukutaito syvenee itse tekemällä

Lielahden koulun äidinkielen opettaja Antti Huttunen on ollut todella tyytyväinen oppilaisiinsa.  

– Jokainen on tuonut omaa panostaan ja jengi on ollut kauhean innokasta.

Huttusen mielestä kokemus on ollut luokalle kaikkiaan positiivinen ja syventää ysiluokkalaisten mediataitoja. 

– Kyllähän tämä vahvistaa heidän käsitystään kokonaisuudessaan siitä, miten journalistista mediaa tehdään.

Uutisluokan toiminnan kantava ajatus on, että koko luokka pääsee tekemään ja osallistumaan. Ella Mikkola oli mukana laatimassa kysymyksiä haastateltaville. 
– Tuli hieno fiilis, että on oikeasti tehnyt jotain. Tuli sellainen olo, että on tehnyt jotain merkityksellistä. 

Koko luokan osallistuminen Uutisluokan toimintaan myös paransi luokan entuudestaankin hyvää yhteishenkeä. Mikkola arvioi saaneensa myös työkaluja luotettavan journalismin arviointiin. 

– Kai tässä oppii just sitä miettimään, että mitkä uutiset ovat niitä järkevimpiä ja mitkä on sitten sellaisia, että ne kannattaa sivuuttaa. 

Opettajan näkökulmasta prosessi on vielä kuvauspäivänä kesken, mutta jo nyt Huttunen uskoo saavansa kokemuksesta eväitä opetukseen. 

– Tämä vaatii vielä minulta itseltä reflektointia. Toisaalta ajattelen, että ylipäänsä oppilaat opettavat minua tosi paljon. Tässäkin heidän mielipiteillään ja ajatuksillaan on iso merkitys siihen, mitä tästä jää käyttöön. 

Mediakasvatuksesta liekeissä

Juttu valmistui uutiskummin tuella ja kiinnosti Ylen sivuilla yli 50 000 lukijaa. Huttusen kanssa työparina Uutisluokkaa luotsannut historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Teemu Teikarin mielestä prosessi on hyvä osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvä rikaste. 

– Aihepiiri oli oppilaiden toiveesta sidottu yhteiskuntaopissa käsiteltävään aiheeseen, joten Uutisluokka oli siksikin loistava tapa toteuttaa opetusta ja osallistaa oppilaita.

Uutiskummille jäi kiihkeästä, mutta hyvin sujuneesta kuvauspäivästä hienot muistot. Toiminta yläkoululaisten kanssa on jutun teon myötä päässyt hyvään vauhtiin. 

– Prosessi muistutti kylmillään olleen saunankiukaan lämmittämistä: alkuun syttyy hitaasti, mutta sitten alkaa lämmetä ja lopulta on 100 astetta, täysi liekki ja hirveä hiki, Ketonen kertoo. 

Lielahden koulun Uutisluokan ja uutiskummin taival jatkuu vielä loppuvuoden. Toimittajan näkökulmasta sauna on vielä lämmin ja valmis uudelle kierrokselle. 

– Aika nopeasti huomasin, ketkä oppilaat ovat innokkaimpia tekemään ja laittamaan itsensä likoon. Toisella kierroksella esille pääsevät he, jotka eivät ensimmäisellä kerralla vielä tohtineet nostaa kättä pystyyn, Ketonen uumoilee. 

Kummin näkövinkkelistä toinen kierros suo enemmän mahdollisuuksia ujuttaa mediakritiikkiä ja muuta mediakasvatusta pienemmissä paloissa. Samoilla linjoilla on myös opettaja. 

– Ensimmäinen setti käsitteli pitkälti toimittajan työtä ja jutun tekemisen perusteita. Juttua voisi rakentaa lähdekritiikin, journalistin etiikan tai vaikka median poliittisen käytön näkökulmasta, Teikari puntaroi.

Toimittaja Petra Ketonen katsoo valmista uutisjuttua kännykältä yhdessä uutisluokkalaisten kanssa. Etualalla Ella Mikkola, Karoliina Harkivi ja Amalia Lamu. Kuva: Miikka Varila.