Vuoropuhelua tulevaisuudesta
Moniin viimeaikaisiin koulutuspoliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia.
PIRITA TALIKKA
Soolibooli 5/15 pääkirjoitus
SOOLin syksy on ollut tulevaisuusorientoitunutta. Liiton tärkeintä koulutuspoliittista ohjelmaa, Tavoitteet opettajankoulutukselle, ollaan uudistamassa. SOOLin Maailman Opettajien Päivän tempaus eri opettajankoulutuskampuksilla keskittyi niihin taitoihin, joita opettajat tarvitsevat tulevaisuudessa. Valtakunnallisen opettajankoulutuksen kehittämisohjelman etenemistä on tarkkailtu. Samalla on pyritty vaikuttamaan siihen, etteivät sen toteutus ja rahoitus typisty ainoastaan peruskoulun opettajien digiloikkaan ja digipedagogisten oppimismateriaalien ja -ympäristöjen kokeiluihin. Aika näyttää, kuinka käy.
SOOL oli syyskuussa mukana tukemassa palkansaajajärjestöjen mielenilmausta sopimusoikeuksien turvaamisesta. SOOL on opiskelijajärjestö, jonka jäsenet ovat tulevaisuuden palkansaajia. On tärkeää puolustaa jäsenistön järjestäytymisvapautta sekä oikeutta neuvotella työnantajan kanssa työehdoista myös tulevaisuudessa. Tämä herätti jäsenistössä monenlaisia reaktioita. Moni kyseenalaisti opiskelijajärjestön osallistumisen ja esitti siitä eriävän mielipiteensä. Saimme jäseniltämme paljon palautetta: kysymyksiä, kyseenalaistamista sekä kannustusta. Hyvä näin!
Mikä itseäni erityisesti ilahdutti nousseessa keskustelussa on se, että asioista keskusteltiin. Ja niistä keskusteltiin asialliseen sävyyn sekä aidosti haastaen. Tämä ei viime aikojen nettikommentoinneissa ole ollut itsestäänselvyys, kuten olemme kyllästymiseen asti saaneet huomata. Tätä kirjoittaessani lehdissä ja internetissä velloo helsinkiläisopettajan aloittama keskustelu siitä, kuinka opettajien työ vaikeutuu oppijoiden muuttuessa vaikeammiksi vuosi vuodelta. Hiljattain eräs opettajankouluttaja esitti varsin kärkeviä mielipiteitä opettajaopiskelijoiden yleissivistyksestä. Myös viime aikojen yhteiskunnallisissa keskusteluissa mustavalkoisuus on nostanut päätään. Tällaista yleistävää ja vastakkain asettelevaa keskustelua emme kaipaa, vaan aitoa yhteistyötä keskustelijoiden välille: Vuoropuhelua ja toisten kuuntelemista, kunnioitusta tietenkään unohtamatta.
Moniin viimeaikaisiin koulutuspoliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Se ei tarkoita, ettei eri kannoista voisi ja tulisi keskustella. Vastapuolen argumenttien kuunteleminen voi avata omia silmiä ja avartaa näkökulmia. Ollaan jatkossakin aktiivisia. Kyseenalaistetaan, kysytään ja esitetään eriäviä mielipiteitä.