Studerandeforum 2024: Vetovoimaisen opettajankoulutuksen asialla
Oslossa pidetyssä Pohjoismaiden opeopiskelijoiden vuotuisessa Studerandeforum-tapaamisessa keskusteltiin opettajankoulutuksesta eri maissa, liittojen rakenteista ja järjestäytymisestä sekä tulevan ammattimme veto- ja pitovoimasta.
MIRA LAURINANTTI
Opeopiskelija 1/25
Matkalla Osloon: SOOLin hallituksen jäsenet Lauri Malkamäki ja Jani Siirilä, puheenjohtaja Mira Laurinantti, toiminnanjohtaja Riku Oras sekä OAJ:n Christer Holmlund. Kuva: Lauri Malkamäki.
Pohjoismainen opettajajärjestö Nordiska Lärarorganisationers Såmrad kerää vuosittain yhteen opettajaksi opiskelevien liitot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Grönlannista ja Färsaarilta. Marraskuussa järjestetyssä Oslon tapaamisessa tuli taas ilmi, että monet meitä suomalaisia opiskelijoita askarruttaneet kysymykset ovat esillä myös muualla.
Esimerkiksi Norjan opettajankoulutus kaipaa kipeästi koulutettuja harjoittelunohjaajia, eivätkä Tanskassa kaikki opiskelijat mahdu kaupunkien harjoittelupaikkoihin. Osa toivoo opetusharjoittelusta palkallista, kun taas toiset pelkäävät harjoittelujen ohjauksen ja opiskelijan harjoittelija-aseman kärsivän palkkauksen myötä.
Suurena kysymyksenä, ja myös erimielisyytenä, esillä oli opeopintojen käytännönläheisyys ja opintojen vastaavuus eritoten peruskoulun työelämään. Esimerkiksi Tanskan opeopiskelijaliitto Lærerstuderendes Landskreds kannattaa vahvasti tanskalaisen opettajankoulutuksen säilymistä ammattikorkeakoulua vastaavassa työelämäorientoituneessa korkeakoulussa, kun taas me soolilaiset korostamme yliopistotasoisen opettajankoulutuksen merkitystä peruskouluissamme ja varhaiskasvatuksessamme.
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspolku myös vaihtelee jonkin verran eri maiden välillä. Osassa Pohjoismaista varhaiskasvatuksen opetustyöstä vastaavat varhaiskasvatuksen pedagogit. Heillä koulutus ja osaaminen on kotimaiseen varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen osaamisprofiiliin verrattuna laaja-alaisempaa, vastaten enemmän suomalaisen sosionomin ja yhteisöpedagogin koulutusten risteytystä – ja keskittymättä erityisesti varhaiskasvatukseen. Pedagogit työllistyvät varhaiskasvatuksen lisäksi usein esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ohjaajiksi.
Suomalainen koululaitos ja sitä kautta myös opettajankoulutus ovat olleet pitkään maailman kärjessä. Jaamme laadukkaan koulutuksen historian myös muiden Pohjoismaiden kanssa, ja laskevat oppimistulokset ja opettajapula nousivat nopeasti yhteiseksi huolenaiheeksemme.
Ratkaisuja alan vetovoimahaasteisiin ja alalla pysymiseen
Norjassa vetovoimakysymys nousi erityisen vaikeaksi – hakijamäärä opettajankoulutukseen on tippunut yli 40 prosenttia viidessä vuodessa. Myös Suomessa opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet, mutta ei ainakaan toistaiseksi sellaisiin lukuihin, joista pitäisi olla erityisen huolissaan. Pohjoismaalaiset kollegamme kuitenkin muistuttavat, kuinka tärkeää vetovoimasta huolehtiminen on, jotta hakijamäärät myös pysyvät korkealla.
”Norjassa hakijamäärä
on tippunut yli 40 prosenttia.”
Veto- ja pitovoimaa yritetään nostaa kaikkialla pohjoisessa esimerkiksi mentoroinnin tehostamisella, palkkauksen parantamisella, koulutuspolkuja monimuotoistamalla ja positiivista opettajan profession kuvausta levittämällä. Luvut uupuneista ja alaa vaihtavista uusista opettajista ovat karuja niin naapurissa kuin Suomessakin.
Tapaamamme Kaakkois-Norjan yliopiston professori Eva Bjerkholt muistutti meitä myös jatkuvasta oppimisesta ja täydennyskoulutuksen merkityksestä. Emme ole lopullisesti valmiita opettajia muutaman vuoden opettajankoulutuksen jälkeen, vaan ammattitaitomme vaatii päivittämistä uran loppuun saakka. Ensimmäiset vuodet ammatissa ovat kriittisiä, ja Bjerkholtin arvion mukaan kahden vuoden lakiin kirjattu oikeus mentorointiin voisi muuttaa alamme pitovoimaa merkittävästi.
Yhteistyö Studerandeforumin kanssa jatkuu ensi syksynä Helsingissä. Pohjoismainen yhteydenpito on merkityksellinen vertaistuki ja peili omalle toiminnallemme SOOLissa. Saamme siitä perspektiiviä, uusia mahdollisuuksia ja vertaistukea.
Kirjoittaja on SOOLin puheenjohtaja.
Keskustelujen lomassa oli aikaa vierailla myös marraskuisessa Vinterlandissa, eli paikallisella joulutorilla. Kuva: Mira Laurinantti.
Opeopiskelijan printtilehti on hiilineutraali painotuote. Sataprosenttisesti hiilineutraali painotuote saadaan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitu Verified Carbon Standard (VCS) -sertifioidun ilmastoprojektin kautta täysimääräisesti. Kokonaisuutta valvoo puolueeton kolmas osapuoli.
