Väri on yhdistävä tekijä
Tutkimuskohteena opiskelijahaalarit.
JOONAS RINKINEN
Soolibooli 1/16
Tutkin kandissani opiskelijahaalareita. Tarkemmin sanottuna tutkin niiden yhteisöllisyyttä sekä merkityksiä. Opiskelijahaalarit ovat oleellinen osa opiskelijaelämää ja niiden tutkiminen mielenkiintoista. Haalarit ovat nyt taas ajankohtainen asia, kun Talvipäivät ovat tulossa.
Ajatuksen opiskelijahaalareiden tutkimiseen sain ystävältäni, kun hän omaa kandiaan varten oli lainannut kirjan, jossa oli artikkeli opiskelijahaalareista, ja sen perusteella ehdotti siitä minulle kandiaihetta. Aluksi pidin ideaa erikoisena ja hauskana: voiko haalareita kunnolla tutkia? Käsityötieteessä on tutkittu vaatteita ja onhan opiskelijahaalarikin vaate, jota lähdin tutkimusta tekemään!
Lähdin selvittämään opiskelijahaalarin yhteisöllisyyttä ja merkityksiä tekemällä kolme haastattelua. Haastattelin ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen vuosikurssin opiskelijoita, jotta sain monipuolisesti haalarikokemusta ja -näkemystä vastauksiin. Monissa vastauksissa eroa ei ollut, mutta kyllä haalareiden käyttämisessäkin kokemus tuo tietämystä.
Syy hankkia haalarit fuksivuonna oli kaikille melkein sama: haalarit on perinne ja yhdistävä tekijä, eräänlainen opiskelijan symboli. Fuksille tulee opintojen alussa hieman ulkopuolinen olo erilaisissa tapahtumissa, jos ei ole haalareita. Toisaalta vanhempien vuosikurssien opiskelijat kokevat haalareiden olevan tärkeä asu etenkin syksyllä – jotta erottuu fukseista.
Haalareiden merkityksiä
Opiskelijahaalareiden ensimmäisenä merkityksenä esille nousee niiden statusta selkiyttävä vaikutus. Haalarit jalassa ihminen erottuu opiskelijaksi, vähävaraiseksi ihmiseksi, jonka tarkoitus on pitää hauskaa. Haalareiden väri kertoo mitä ja missä opiskelee. Opettajaksi opiskelevien joukossa selkeästi erottaa Opexin valkoiset, Rauman keltaisen (ei pidä sekoittaa Kopedan kanssa) sekä Kotexin oranssit haalarit.
Kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että haalarit lisäävät yhteenkuuluvuutta. Kukaan haastateltava ei voisi kuvitella lähtevänsä Talvipäiville tai juhlimaan vappua ilman haalareita, koska silloin tuntisi itsensä totaalisen ulkopuoliseksi.
Haalarit ovat siitä mielenkiintoinen vaate, että ne vaikuttavat käyttäjänsä käytökseen monella tavalla. Haalarit tekevät yksilöstä osan ryhmää. Haalarit päällä on helpompi mennä tutustumaan tuntemattomiin ihmisiin jos heilläkin on haalarit päällä.
Haalareita kuvataan myös opiskelijan juhlavaatteeksi, joka tuottaa vapautuneen tunteen. Toisaalta osa haastateltavista oli sitä mieltä etteivät haalarit vaikuta käytökseen, koska haalareiden alla on kuitenkin sama ihminen kuin vaikkapa farkkuja käyttäessä.
Talvipäivät ja haalarit nousivat useaan otteeseen haastatteluissa esiin. Haalarit itsessään luovat niitä samassa tilanteessa käyttävistä ihmisistä yhteisön. Talvipäivilläkin olet automaattisesti osa porukkaa haalarit päällä ja voit mennä tuntemattomien ihmisten luo juttelemaan. Kaikkia yhdistää opettajaksi opiskeleminen, kaikki ovat melko samassa elämänvaiheessa, ja kaikki ovat tulleet pitämään hauskaa. Tätä voit testata itse Rovaniemellä.
"Haalareihin pukeutuneen ryhmän
käyttäytyminen muuttuu."
Haalareiden yhteisöllisyys
Kaikki haastateltavat olivat yksimielisiä kun kysyin, ovatko haalarit yhdistävä tekijä. Jo mainitsemani haalareiden väri auttaa myös tunnistamaan omat; etenkin approissa helpottaa paljon, kun etsii ihmismassasta väriä eikä kasvoja.
Ainejärjestön oma väri on vahvasti yhdistävä tekijä muutenkin kun vain löytämisessä. Haalareita verrattiin joukkueiden pelipaitoihin: kummatkin ovat tietyn porukan tunnus joka luo me-henkeä. Haalarit nähtiin helppona keskustelunavauksena tuntemattomien kanssa, esimerkiksi saman ainejärjestön vanhemman edustajan kanssa.
Haalarimerkit luovat omalla tavallaan yhteisöllisyyttä, mikäli samoja merkkejä löytyy. Toisaalta jos Talvipäivillä löytää samanvärisiä haalareita muilta paikkakunnilta, niin sekin on oiva ja helppo tilaisuus mennä juttusille ventovieraiden kanssa.
Haalareihin pukeutuneen ryhmän käyttäytyminen muuttuu. Ryhmä on vahvempi yhteisö, joka pysyy tiukemmin koossa kuin ilman haalareita, eikä hajoa kovin helposti. Haastateltavat kokivat että haalariporukasta lähteminen on isomman kynnyksen takana, kuin ilman haalareitta olevasta porukasta lähteminen. Ryhmän käytös muuttuu rennommaksi ja vapautuneemmaksi haalareiden kanssa, mutta mopo ei välttämättä karkaa täysin käsistä.
Ryhmä saattaa hillitä jäseniään, mikäli joku käyttäytyy riehakkaasti, koska haalariryhmä nähdään kokonaisuutena, jolloin yhden huono käytös saa muutkin huonoon valoon. Toisaalta voi käydä niinkin, että kaikki lähtevät riehakkaaseen juttuun mukaan. Tässä kohtaa on syytä mainita että opiskelijahaalarit ja alkoholi ovat lähes aina kuvioissa samaan aikaan ja alkoholilla on osuutensa asiaan.