JANNE OJALA
Soolibooli 1/16

NLS:n Studerandeforumeja on järjestetty vuodesta 2011 alkaen ja kokoontumispaikka vaihtuu vuosittain osallistujamaiden välillä. Tukholmaan opeopiskelijoita kokoontui Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Grönlannista ja Färsaarilta. Suomalaista opettajankoulutusta edusti SOOLin lisäksi myös ruotsinkielisen opettajankoulutuksen opiskelijajärjestö, Finlands Svenska Lärarstuderandes Förening FSLF.

Opiskelijafoorumissa pääsimme verkostoitumaan yli maarajojen, vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä asioista. Opettajan ammatin arvostus, opettajankoulutusyksiköiden määrä sekä maiden poliittisen ilmapiirin vaikutukset opettajankoulutukseen olivat kaikille hyvin ajankohtaisia keskustelunaiheita.

Ruotsi vähentää koulutusyksiköitä

Ruotsin toisen opettajajärjestön Lärarförbundetin tutkija Per Båvner, joka on myös entinen opettajankoulutuksen koordinaattori Tukholman yliopistosta, oli opiskelijafoorumissa puhumassa opettajankoulutuksesta pohjoismaissa. Hänen mukaansa pohjoismaiden opettajakoulutusta ovat 2000-luvulla ohjailleet voimakkaasti PISA-testit ja niiden tulokset. Kaikkialla pohjoismaissa koulutuspolitiikan tavoitteiden keskiöön on noussut parempi asema maiden välisessä vertailussa.

Kun uudistukset eivät kuitenkaan ole tuonut toivottua menestystä, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, on myös arvostelu ollut erittäin kovaa. Pohjoismaiden kärkipaikkaa PISA-testeissä pitänyt Suomi oli vielä vuosikymmenen alussa hyvin haluton uudistamaan koulutuspolitiikkaansa sen pelossa, että tehdyt muutokset olisivat huonoja ja tulokset lähtisivät laskuun.

Båvner kertoi myös pohjoismaita uhkaavasta opettajapulasta. Yksistään Ruotsissa tulee olemaan 60 000 tyhjää opettajan virkaa vuoteen 2020 mennessä. Kuten Suomessakin, kaikkiin opettajanvirkoihin ei kouluttauduta tasaisesti. Esimerkiksi historianopettajista on jo nyt Ruotsissakin suurta ylitarjontaa, kun taas luonnontieteiden ja kielten opettajista on kasvava pula. Ruotsissa orastavaa opettajapulaa ei lainkaan helpota paremman palkan ja mukavampien työolojen perässä Norjaan muuttavat ruotsalaisopettajat.

Ruotsin strategiana suunnan muuttamiksi on opettajankoulutuksen laadun parantaminen sekä opettajan ammatin vetovoimaisuuden ja arvostuksen nostattaminen. Koulutuksen laatua Ruotsi aikoo parantaa vähentämällä koulutusyksiköitä. Samalla kun me taistelemme Suomessa muun muassa Savonlinnan koulutusyksikön säilyttämisestä, kuulostaa yksiköiden karsiminen pahalta.

Väkiluvultaan Suomea kaksi kertaa suuremmassa Ruotsissa on kuitenkin jopa 28 opettajankoulutusyksikköä. Niin asiantuntijat kuin opiskelijatkin olivat yhtä mieltä siitä, että luku on liian suuri. Vähentämällä maltillisesti yksiköiden määrää on yliopistoilla paremmat mahdollisuudet taata laadukas ja tasavertainen opetus koko maassa.

Maisteritaso tavoitteena Norjassa ja Tanskassa

Norjassa ja Tanskassa opettajankoulutusta ollaan uudistamassa kenties eniten kaikista pohjoismaista. Molemmissa maissa painitaan opettajan ammatin vetovoimaisuuden kanssa, ja jopa yli kolmasosa kaikista aloittaneista opeopiskelijoista jättää opintonsa kesken. Kummassakaan maassa opettajankoulutus ei ole maisterintason koulutus.

Tanskassa koulutukseen haetaan lukion päättötodistuksella ja lähes jokainen hakija saa opiskelupaikan. Tanska ja Norja ovat nyt kuitenkin kääntämässä kelkkaa ja tekemässä opet­ta­jankoulutuksesta viisivuotisen ja maisteritasoisen koulutuksen. Opiskelijat ovat ottaneet tiedon positiivisesti vastaan, mutta huolta riittää siitä, nouseeko koulutusalan vetovoimaisuus vai onko motivoituneita opiskelijoita entistä vaikeampi saada opettajankoulutukseen.

Båvner toi luennossaan esille runsaasti eroja sekä samankaltaisuuksia pohjoismaiden opettajankoulutuksessa. Edellytykset onnistuneeseen koulutusjärjestelmään voivat olla hyvin erilaisia. Jokainen pohjoismaa voi katsella toistensa järjestelmiä ja nähdä puutteet ja voimavarat niissä sekä oppia kokemuksista ja siten edistää omaa kehitystään.

Grönlannissa opiskelijatoiminta aluillaan

Studentforumissa pääsimme kansainvälisessä yhteistyössä jo käytännön tasolle. Grönlannin opettajaksi opiskelevien järjestö Ilinniartitsisunngorniat peqatigiiffiat (IP) on perustettu vasta muutama vuosi sitten, ja sillä on vain joitakin kymmeniä jäseniä. Viikonlopun aikana he saivat runsaasti neuvoja muun muassa jäsenhankinnasta ja tapahtumien järjestämisestä.

Toivon, että kuulemme heistä ja muista foorumiin osallistuneista vielä kevään aikana lisää. Opiskelijafoorumi kokoontuu seuraavan kerran ensi syksynä Tanskassa tai Norjassa.

---

Studerandeforumin osallistujat 2015

RUOTSI
Lärarnas Riksförbunds Studerandeförening (LR Stud)
Lärarförbundet Student

SUOMI
Finlands Svenska Lärarstuderandes Förening (FSLF)
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

NORJA
Pedagogstudentene i Utdanningsforbundet (PS)

FÄRSAARET (Tanska)
Føroya Pedagogfelag

GRÖNLANTI (Tanska)
Ilinniartitsisunngorniat peqatigiiffiat (IP)