26.3.2018

Urheilija, opiskelija vai molempia?

Monet aktiiviurheilijat hikoilevat saman yhtälön parissa: kuinka sovittaa sekä urheilu että opiskelu samanaikaisesti osaksi arkea. Yhtälön ratkaisemista on yrittänyt myös SOOLin jäsen, hiihtäjä Emma Hämäläinen.

AAPO RIIHIMÄKI
Soolibooli 2/18

SM-laduilla pärjännyt Emma Hämäläinen opiskelee liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopistossa. (Kuva: Aapo Riihimäki)

"TREENASIN KAKSI kertaa päivässä ja luin kaikki välit. Olin sitten kuntopyörällä tai venyttelin, kirja oli aina käsissäni. Se oli minuuttiaikataulua, mihin mä en nyt ikinä suostuisi." Näin kuvaa Kiira Korpi Ylen Urheilu-Suomi-ohjelmassa aikaa, jolloin hän valmistautui yliopiston pääsykokeisiin.

Taitoluistelutähti pääsi sisään ensiyrittämällä Tampereen yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Koulukirjat hän sysäsi kuitenkin sivuun heti ensimmäisenä opiskelusyksynä. Luistelu vei mennessään.

Korven tarina on yksi esimerkki, kuinka haasteellista tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen on. Keskittyminen molempiin täysillä samanaikaisesti on vähintäänkin haastavaa, jopa mahdotonta.

Elämän rytmittäminen minuuttiaikataulun mukaan on kuormittavaa, ja rankkojen harjoitusten jälkeen kehon pitäisi antaa palautua. Monen urheilijan lupaava kehitys on katkennut ylirasitukseen ja lopulta jopa burnoutiin.

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu urheilulukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset olivat karut: 63 prosenttia opiskelijoista kärsi kevätlukuvuoden aikana burnout-oireista.

LEVÄTÄKIN SIIS pitää – sekä mielen että ruumiin. Sen pitää mielessään myös jyväskyläläinen hiihtäjä ja opettajaopiskelija Emma Hämäläinen.

"On pidettävä huolta siitä, ettei kokonaiskuormitus kasva liian suureksi, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen ei tavoittele maailmancupin kristallipalloja, eikä häntä nähdä Suomen olympiajoukkueessa – ainakaan vielä tänä vuonna. Hämäläinen kilpailee kansallisella tasolla. Tähän saakka 25-vuotiaan hiihtäjän uran paras sijoitus on pääsy 12:n parhaan joukkoon vapaan tyylin SM-sprintissä.

Ongelmat urheilun ja opiskelun yhtälön ratkaisemisessa ovat kuitenkin samat kuin Korvella tai kellä tahansa sitä yrittäneellä.

"Joko jompikumpi kärsii, tai sitten molemmat kärsivät", Hämäläinen myöntää.

Hän opiskelee viidettä vuotta pääaineenaan liikuntapedagogiikka. Hämäläisen tavoitteen mukaan paperit olisivat kourassa aikaisintaan keväällä 2019, kuuden lukuvuoden opiskelun jälkeen. Suositellusta valmistumisaikataulusta on siis pitänyt joustaa.

Eikä se ole ihme, sillä Hämäläinen valitsee kurssinsa tiukasti urheilun ehdoilla. Ensimmäisen vuoden virheistä on opittu. Silloin hän kahmi kursseja niin paljon, että harjoittelu kärsi.

"Päivät yliopistolla saattoivat kestää aamusta myöhään iltapäivään", hän muistelee.

Silloinkin ehtii harjoittelemaan, mutta päivän toinen harjoitus jää haaveeksi. Tällä hetkellä harjoittelutunteja kertyy viikosta riippuen noin 13–20.

Nykyään Hämäläinen pyrkii valitsemaan kurssinsa niin, että hän ehtii tekemään ennen opetuksen alkamista harjoituksen. Lounaan ja päivän opiskelujen jälkeen hän tekee usein iltapäivällä toisen treenin, jonka jälkeen on iltaruoan teon vuoro.

Illat Hämäläinen pyrkii rauhoittamaan ja rentoutumaan sen, mitä koulutöiltään ehtii.

Entä sitten opiskelijaelämän riennot?

"Niihin en ole oikein ehtinyt. Aikaa pitää varata nukkumiselle ja palautumiselle."

EHKÄ SKI Jyväskylää edustava hiihtäjä olisi voinut valita myös opiskelualan, joka lutviutuisi paremmin osaksi harjoittelua. Sensaatiomaisesti maratonin Euroopan mestaruuden vuonna 2002 voittanut Janne Holmén luki itsensä juoksu-uransa ohessa tohtoriksi vain 28-vuotiaana.

Holménin pääaineen historian opinnoissa ei ole kuitenkaan samanlaista läsnäolopakkoa kuin opettajaopiskelijoilla. Kuten Hämäläinen itsekin sanoo, oppia ei voi kuin olemalla mukana tunneilla.

Hiihtäjän mukaan osa opettajista ymmärtää paremmin urheilemisen tuomaa kiirettä ja ovat joustavia, osa taas joustaa vähemmän. Hämäläinen ei kuitenkaan valita.

"Se on ihan ymmärrettävää. Toisaalta on hyvä, ettei joillekin anneta erillisvapauksia."

Joskus korvaava tehtävä voi olla niin työläs, että sen suorittamiseen menee enemmän aikaa kuin olisi kulunut olemalla läsnä itse tunnilla. Se kannustaa saapumaan kampukselle.

JYVÄSKYLÄSSÄ YLIOPISTOLLA ollaan myös tottuneita urheileviin opiskelijoihin, ollaanhan Suomen epävirallisessa urheilupääkaupungissa, jonne on keskittynyt Suomen kilpaurheilun tutkimus ja jonne liikunnanopettajaksi halajavat nuoret hakeutuvat opiskelemaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Hämäläisen opiskelukavereihin kuuluu esimerkiksi pika-aituri Elmo Lakka ja voimistelun olympiaedustaja Annika Urvikko. Hiihtäjistään Jyväskylän liikuntatieteellistä tiedekuntaa ei tunneta, vaikka samassa paikassa opiskelee jokunen Hämäläisen kilpasisko. Samalla kampuksella on tosin edelleen kirjoilla vuoden 2011 maailmanmestari Matti Heikkinen, jonka pääaine on markkinointi.

Heikkisen saavutuksiin Hämäläisellä on roimasti matkaa. Mitkä hänen omat tavoitteensa ovat?

"Haluan kehittyä hiihtäjänä niin hyväksi kuin mahdollista."

Jos on hiihtäjänä Suomen kärkeä, on kova maailmallakin, Hämäläinen muistuttaa. Kansallisellakin tasolla kilpailu on edelleen kovaa, mistä kertoo jotain se, ettei Hämäläisen uran paras saavutus SM-tasolla tullut ladulla vaan juoksuradalla.

Kesän 2016 Kalevan kisoissa hän juoksi 3000 metrin estejuoksussa uuden ennätyksen ja kiri komeasti viidenneksi. Lajissa, jossa kilpaili samana kesänä Amsterdamin EM-kisoissa kaksi suomalaisjuoksijaa.

Saavutus jää kuitenkin Hämäläisen arvolistalla hiihtojen varjoon.

Ehkä kehitys siivittää Hämäläisen vielä maajoukkuetrikoisiin maailmancupin osakilpailuihin. Kansainvälistä vauhtia hän on päässyt maistamaan Skandinavia-cupin kilpailuissa.

Kisoja ei kierretä pyhällä hengellä, vaan tarvitaan auton polttoainetta. Kalustostakin on huolehdittava, ja sitä riittää: Hämäläisellä on noin 15 suksiparia.

"Yritän löytää mahdollisimman sopivat parit eri keleille. Osan ostan käytettyinä. Maajoukkuehiihtäjät pääsevät aina valitsemaan ensin omat parinsa."

Pelkällä reilun 400 euron opintorahalla ja asumistuella niitä ei kustanneta. Siinä auttavat sponsorit, joita on kertynyt vuosien varrella niin synnyinkunnasta Parikkalasta kuin Keski-Suomesta. Nykyään tukijana on myös vakuutusyhtiö Turva.

"Ilman sponsoreita tämä ei ole mahdollista", Hämäläinen myöntää.

KUKA?

Nimi: Emma Hämäläinen

Ikä: 25 vuotta

Opiskelee viidettä vuotta Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan liikuntapedagogiikka. Lukee sivuaineinaan terveystietoa ja luokanopettajan opintoja.

Seura: Ski Jyväskylä

Valmentaja: Jouni Heinonen

Kauden tavoitteet: Onnistuminen ja aikaisempien sijoitusten parantaminen tammi- ja huhtikuun SM-hiihdoissa

Harrastukset: Luonnossa liikkuminen ja ajan vietto koiran kanssa

 


Lisää aiheesta

Jaa sivu somessa

Tweet