ANNA-KAISA HIEDANNIEMI & ELINA RAUTIAINEN
Opeopiskelija 4/21

Kuva: Unsplash

Jokainen muistaa varmasti jännityksen, kun uutena tulokkaana astui ensimmäisen kerran luokkaan. Luokan muut oppilaat näyttivät jo tutustuneen toisiinsa ja keskustelivat toistensa kanssa luontevasti. Jännitti, eikä tiennyt minne istua. Päässä laukkasi ajatuksia: saakohan itse kavereita tai uskaltaako olla oma itsensä. 

Kouluarjessa on paljon tilanteita, joissa oppilas saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Tilanteet voivat olla esimerkiksi sellaisia, joissa yksi jää aina välituntileikkien ulkopuolelle tai yhdelle oppilaalle ei koskaan tunnu löytyvän paria. Lapsille ja nuorille koulun merkitys syntyy pitkälti ystävistä ja kavereista. 

On tärkeää, että oppilaat kokevat oman luokkansa tai ryhmänsä turvallisena ja hyvänä toimintaympäristönä.  Turvattomassa ilmapiirissä huomio kiinnittyy helposti pois perustehtävästä eli oppimisesta. Turvallisessa ryhmässä ei tarvitse pohtia, uskallanko yrittää, voinko kysyä epäselväksi jäänyttä asiaa tulematta nolatuksi, kuulunko tähän ryhmään tai saanko olla oma itseni.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton hyvinvointikyselyn mukaan oppilaat haluavat vaikuttaa myös itse koulun ilmapiiriin lisäämällä yhteisöllisyyttä. Yksin olevien huomioimista pidetään tärkeänä. Opettajilta toivotaan tukea toisiin tutustumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Turvallisuus ei synny itsestään, vaan se vaatii tietoisia valintoja ja yhdessä tekemistä niin arjen tilanteissa kuin koulun toimintakulttuurissakin. 

Ystävyyssuhteet itävät ja kaveritaidot kehittyvät arjen pienissä kohtaamisissa

Ryhmään liitytään muiden ihmisten kautta, joten on tärkeä saada oppilaita tutustumaan ja kohtaamaan. Usein lukuvuoden alkaessa kouluissa järjestetään tutustumispäiviä, jossa leikitään ja opitaan tuntemaan toisia.

Ryhmäyttämisellä eli toiminnallisilla menetelmillä vuorovaikutuksen tukeminen on erinomainen tapa oppilaiden tutustuttamiseen. Tutustumisen mielekkyyttä lisää, jos vertaiset, esimerkiksi koulun tukioppilaat ovat mukana ryhmäyttämässä oppilaita. Ryhmäyttämispäivä lukuvuoden aluksi ei kuitenkaan riitä, vaan työtä pitää jatkaa läpi vuoden. 

”Erilaisten temperamenttien
huomioiminen on
tasapainoilua.”

Opettajalla on vastuu ja velvollisuus tukea oppilaiden ryhmäytymistä ja turvallisen ilmapiirin luomista koulussa. Toiset tarvitsevat apua tutustumiseen ja jutun juuren löytymiseen. Niinpä oppitunnilla tehtävän parissa aloitettu yhteistyö voi olla alku ystävyydelle luokkahuoneen ulkopuolellakin.

Pedagogiset valinnat tukevat kuulluksi ja nähdyksi tulemista

Erilaisten temperamenttien huomioiminen on tasapainoilua. Opettajaa tarvitaan siihen, että puheliaat ja sosiaalisesti lahjakkaat eivät vie tilaa hitaammin lämpeneviltä ja hiljaisemmilta, vaan kaikilla on mahdollisuuksia tulla vuorollaan nähdyksi ja kuulluksi. Hyödyntämällä yksin pohtimista, parikeskusteluja ja pienryhmätyöskentelyä rakennetaan tilaa myös hiljaisempien äänien kuulumiselle.  

Pienryhmiin jakauduttaessa huomio kiinnitetään henkilökemioihin ja mahdollisiin oppilaiden välisiin jännitteisiin. Yhteisen työskentelyn myötä saattavat riitasoinnutkin tasoittua. Myös tiukasti kavereihinsa kiinnittyville oppilaille omasta ryhmästä poikkeavassa ryhmässä työskentely saattaa olla vapauttava kokemus, sillä silloin voi saada hetkeksi uudenlaisen roolin. 

Kun vaihtuvat työskentelyryhmät ovat osa koulun arkea, opitaan toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa, lisätään vuorovaikutusta oppilaiden välillä, eivätkä samat oppilaat jää toistuvasti ryhmien ulkopuolelle. 

Oppilaiden vuoropuhelun lisäämistä ja ryhmäytymistä voi tukea myös luokkahuoneen järjestelyllä. Pulpettien järjestäminen rinkiin niin, että kaikki näkevät toistensa kasvot, kannustaa avoimeen keskusteluun toisin kuin perinteinen luokkahuonejärjestys, jossa opettaja istuu edessä ja oppilaat näkevät opettajan sekä toistensa selät. 

Yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat selkeyttävät

Turvallisuuden tunne on kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemista. Kun opettaja kohtaa jokaisen ryhmän jäsenen kunnioittavasti ja tasavertaisesti, hän antaa esimerkkiä omalla toiminnallaan ja mallintaa samalla toivottua käytöstä. Näin rakennetaan turvallista ilmapiiriä. 

Lisäksi opettajan kannattaa pyrkiä luomaan välitöntä ja läsnä olevaa suhdetta oppilaisiin. Ole kiinnostunut oppilaiden kuulumisista ja puutu epäasialliseen käytökseen joka kerta. 

Systemaattisella puuttumisella ja selkeillä sekä johdonmukaisilla toimintatavoilla luodaan turvallisuutta. Kun periaatteet ovat kaikille selvät ja jokaisella oppitunnilla samanlaiset, oppilaat tietävät millaista käytöstä heiltä oppitunneilla odotetaan. 

MLL:n hyvinvointikyselyn mukaan oppilaat toivoivat opettajilta enemmän vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Kun opettajan kanssa on rupatellut arkipäiväsemmistäkin asioista, on vaikeampiakin asioita helpompi nostaa esille.

Vuoden 2021 koulurauhan julistuksessa oppilaat kuvasivat, että turvallisuus on välittämistä. Asiat eivät tunnu turvalliselta yksin. Turvallinen ilmapiiri luodaan siis yhdessä!

---

Kirjoittajat toimivat Mannerheimin Lastensuojeluliitossa kouluhyvinvoinnin asiantuntijoina.