LILLI MATVEINEN
Opeopiskelija 4/23

Kuva: Unsplash

SOOL edusti Suomen opettajaksi opiskelevia lokakuun alussa NLS:n (Nordiska Lärarorganisationers Samråd) Studerandeforumissa Tukholmassa. Vuotuisen tapaamisen tarkoituksena on tuoda pohjoismaiset opeopiskelijajärjestöt yhteen vaihtamaan ajatuksia opettajankoulutuksesta kussakin kotimaassa. Tänä vuonna erityisinä painopisteinä keskusteluissa olivat työelämään siirtymisen nivelvaihe sekä opetusharjoittelut ja niiden ominaispiirteet.

Osallistujamaiden opeopiskelijajärjestöt ovat hyvin eri ikäisiä ja kokoisia, ja myös siinä, kuinka eri opettajankoulutusalat ovat edustettuina, on eroja. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan järjestöt edustavat kaikkia eri alojen opeopiskelijoita, kun taas muut tapaamiseen osallistuneet järjestöt olivat lähinnä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajien puolestapuhujia.

Alueiden koko vaikuttaa myös vahvasti opettajankoulutuksen järjestämiseen. Färsaarilla on yksi yliopisto ja Grönlannissa yksi opettajankoulutuslaitos, jossa kaikki opettajankoulutus tapahtuu, kun taas emämaa Tanskassa ja muissa Pohjoismaissa opettajankoulutusta tarjoavat useammat yliopistot tai muunlaiset opettajankoulutuslaitokset. 

”Tanskassa harjoittelua on
kaksi tuntia viikossa
koko neljän vuoden
opettajankoulutuksen ajan.”

Koulutuksentarjoaja määrittelee myös sen, millä tavalla opettajankoulutus toteutetaan. Maisterintutkinnon suorittaminen on yleisempää yliopistokoulutusta tarjoavien maiden, kuten Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin korkeakouluissa, kun taas Tanskan “university colleget” tarjoavat käytännönläheisempää opettajankoulutusta. 

Tämä näkyy myös harjoitteluiden määrässä, sillä Tanskassa harjoittelua on koko neljän vuoden opettajankoulutuksen ajan kaksi tuntia viikossa. Toisaalta Suomen ja Ruotsin harjoittelut muistuttavat toisiaan hyvinkin paljon esimerkiksi laajuudeltaan sekä niistä saatavien opintopisteiden määrän perusteella. Suomea lukuun ottamatta kaikissa maissa harjoittelua kaivataan enemmän ja harjoittelun ohjauksen toivottaisiin olevan tasokkaampaa. 

Mentorointi on yhteinen haave

Keskusteluissa nousi valitettavan yhteisiksi ilmiöiksi opintojen keskeyttämisen yleistyminen sekä opettajan työn jättäminen viiden vuoden sisään työelämään siirtymisestä. Ruotsissa noin 20 prosenttia, Norjassa noin 30 prosenttia ja Tanskassa jopa 40 prosenttia opettajista vaihtaa alaa viiden ensimmäisen työvuoden jälkeen.

Monessa maassa koettiinkin työolojen ja työelämän kohentaminen sekä kehittäminen äärimmäisen tärkeiksi pitovoiman kannalta. Myös mentoroinnilla ja työelämään siirtymisen tukemisella nähtiin olevan suuri vaikutus työn houkuttelevuuteen ja siihen kiinnittymiseen. 

Tapaamisen pääteema, mentorointi, on yhteinen tavoitteemme. Se toteutuu jo jollakin tavalla esimerkiksi Tanskassa, jossa tutustumiskausi on kirjattu lakiin ja Ruotsissa, jossa on olemassa niin sanottu tutustumisvuosi. Tällainen kuitenkin toteutuu siellä käytännössä vain kolmasosalle työelämään siirtyvistä opiskelijoista. Norjassa mentorointia varten on luotu hanke, johon haetaan vielä rahoitusta ja muualla siitä vain haaveillaan. 

Suomalaisina opeopiskelijoina olemme tyytyväisiä erityisesti teoriapitoisiin opintoihimme sekä hyvään harjoittelunohjaukseen. Eväitä saimme laajasti esimerkiksi mentorointiin ja ylipäätään työelämän siirtymävaiheeseen liittyen.

Studerandeforumin keskusteluiden anti ja pohjoismainen yhteistyö kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Seuraava tapaaminen pidetään ensi syksynä Oslossa.

Pohjoismaiden porukka koossa. SOOLia tapaamisessa edustivat puheenjohtaja  Emppu Laakkonen, varapuheenjohtaja Mira Laurinantti, toiminnanjohtaja Riku Oras sekä hallituksesta Oona Koskinen ja Lilli Matveinen. Kuva: Matilda Mattson