Tanssinopettajan työ vaatii fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista osaamista
Anni Heikkinen Oulun ammattikorkeakoulusta on Vuoden harjoittelunohjaaja 2020.
Opeopiskelija 2/20
Anni Heikkinen toimii Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen harjoitteluvastaavana. (Kuva: Saara Savusalo)
Ohjattu opetusharjoittelu on tärkeä osa opettajankoulutusta, ja henkilökohtainen ohjaus on oleellinen osa koko opetusharjoittelua. Vuoden harjoittelunohjaajan valinnassa SOOL soveltaa Suositukset opetusharjoittelulle -julkaisussa määriteltyjä hyvän harjoittelunohjauksen kriteereitä.
Valinnalla SOOL haluaa kiinnittää huomiota asiantuntevan harjoittelunohjauksen merkitykseen opiskelijoiden opettajuuteen kasvussa ja opettajaidentiteetin löytymisessä. Vuoden harjoittelunohjaaja valitaan vuosittain jäsenistöltä tulleiden esitysten perusteella.
Tanssinopettajaksi opiskelevan Heli Lounilan mielestä Anni Heikkinen on ohjaajana esimerkillisen innostava ja hänen ohjaamistapansa on opiskelijalähtöinen.
– Minulla on aikaisempien korkeakouluopintojen kautta ollut useita harjoitteluita ja sen myötä harjoittelun ohjaajiakin. Anni eroaa muista harjoittelunohjaajista siinä, että vaikka hänellä on monta ohjattavaa, välittyy hänestä se, että hänellä on aikaa jokaiselle – oli se sitten sähköpostitse vastaamalla tai tapaamalla face to face.
Lounilan mukaan Heikkinen haastaa opiskelijoita kokeilemaan siipiään erilaisissa oppimisympäristöissä tarjoten moniulotteista näkökulmaa ammattikenttään. Hänen ohjauksestaan välittyy hänen palonsa valmistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä kohti työelämää, jotta jokainen opiskelija voisi tuntea olevansa harjoitteluiden jälkeen timanttinen tanssinopettaja.
– Anni on kiinnostunut opiskelijoistaan harjoittelun jokaisessa vaiheessa, lähtien harjoittelupaikan etsimisestä aina tuntien suunnitteluun ja itse toteutuneeseen opetukseen, Lounila kertoo.
Anni Heikkinen, mitä ajattelit, kun kuulit tulleesi valituksi vuoden harjoittelunohjaajaksi?
– Ensin olin yllättynyt ja hämmästynyt. Sitten olin erittäin otettu tästä kunniasta. Varsinkin, kun luin perustelut, niin se tuntui hyvältä. En osannut lainkaan odottaa tätä.
Millainen on oma koulutustaustasi? Entä työhistoria? Miten päädyit Oulun ammattikorkeakouluun ja harjoittelunohjaajaksi?
– Lukion jälkeen olen opiskellut liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, jonka jälkeen ehdin tehdä vuoden verran töitä vesiliikunnan parissa. Sen jälkeen pääsin opiskelemaan Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutukseen, josta valmistuin 2009. Tanssinopettajaksi valmistumisen jälkeen tein töitä tanssin tuntiopettajana Tampereella parissa eri tanssiseurassa. Samaan aikaan opiskelin Tampereen yliopistossa tanssintutkimuksen maisteriohjelmassa. Tanssintutkimuksen opinnot toteutettiin pohjoismaisena Nordic Master in Dance Studies (NOMADS) -ohjelmana eli pääsin opiskelemaan Tampereen yliopiston lisäksi Kööpenhaminan, Trondheimin (NTNU) ja Tukholman yliopistoissa. Suoritin filosofian maisterin tutkinnon vuonna 2011.
”Uskon
dialogiseen vuorovaikutukseen
tanssinoppimisessa.”
– Oulun ammattikorkeakoulussa aloitin tuntiopettajana syksyllä 2011 ja lehtorina olen toiminut vuodesta 2014. Päädyin Oamkiin töihin entisen opettajani ja nykyisen kollegani suosittelemana. Tehtäväni Oamkissa on vuosien mittaan olleet varsin monipuoliset. Minulla ei taida olla kahta samanlaista vuotta työtehtävien kautta tarkasteltuna. Harjoittelunohjaajan tehtävä on yksi ensimmäisiä työtehtäviä, mitä olen Oamkissa saanut hoidettavaksi – luulen, että olen päätynyt siihen työhön alun perin siksi, että vakituisen henkilökunnan työtunnit eivät riittäneet kaikkien harjoittelijoiden ohjaamiseen.
– Nykyään toimin myös Oamkin tanssinopettajakoulutuksen harjoitteluvastaavana. Kehittääkseni osaamistani tanssin lehtorina suoritin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa taidepedagogiikkaan painottuvat 60 opintopisteen pedagogiset opinnot vuosina 2017–2018.
Miten ja missä tanssinopettajaksi opiskelevat tekevät opetusharjoittelunsa?
– Oamkin tanssinopettajakoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijat tekevät harjoittelua lukuvuosina 2, 3 ja 4. Ensimmäinen harjoittelu järjestetään yhteistyössä Oulun peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kutsumme tätä kouluharjoitteluksi. Tässä harjoittelussa opiskelijat tekevät harjoittelua pareina niin, että he käyvät lukuvuoden ajan joka torstaiaamu opettamassa 2 x 45 minuuttia tanssia koulussa.
– Kolmannen ja neljännen vuoden harjoitteluja varten opiskelija hankkii itse harjoittelupaikat. Näiden harjoitteluiden sisältö voi olla tanssin perusopetuksen parissa tapahtuvaa tanssin opetusta lapsille, nuorille ja/tai aikuisille, yleissivistävää tai sosiaalista tanssikasvatusta, työkykyä ja yleiskuntoa ylläpitävää tanssiliikuntaa tai kilpailuun tähtäävää valmennusta. Harjoittelupaikkoja ovat esimerkiksi kunnallisessa opetustoimessa perusasteen koulut, päiväkodit ja taidekoulut. Harjoittelun voi suorittaa myös kansalais- ja työväenopistoissa, yksityisellä opetussektorilla, esimerkiksi tanssikouluissa ja liikuntapalveluissa tai seuratoiminnassa, kuten tanssiseuroissa ja yhdistyksissä, freelance-työssä projekteissa ja produktioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Oamkin tanssinopettajakoulutuksella on myös oma harjoittelukoulu ja tanssin erikoiskoulutusluokka, Oamk Dance EK, jonka puitteissa opiskelija voi harjoitteluaan suorittaa.
Miten tehdään hyvä tanssinopettaja? Millainen hyvä opettaja on?
– Jaa-a, luulen, että hyvä tanssinopettaja on sellainen, joka on valmis kasvamaan ja työstämään omia opettajaominaisuuksia tarpeen mukaan. Tanssinopettajan työ vaatii mielestäni fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista osaamista, ja mitä paremmin opettaja on perillä omista ominaisuuksistaan näiden osa-alueiden sisällä, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on pärjätä muuttuvassa ajassa ja yhteiskunnassa. Minä uskon dialogiseen vuorovaikutukseen tanssinoppimisessa. Uskon siihen, että kuuntelemalla, läsnäololla ja yhteiseen ymmärrykseen pyrkimällä voimme yhdessä muotoilla myös sellaista tietoa, mikä ei välttämättä ollut ennakoitavissa.
– Omalle kohdalle sattuneet hyvät opettajat ovat olleet inhimillisiä asiantuntijoita, hyviä herättämään mielenkiinnon ja he ovat tarjoilleet sopivasti haasteita. Vaikea sanoa mitään yhtä ainoaa mallia olla hyvä opettaja. Jokainen opettaja on kuitenkin oma ainutlaatuinen persoona ja oppijoiden tarpeet ovat monenlaiset, eli välttämättä oma tapa olla ja tehdä opetustyötä ei ole sellainen, että se on optimaalinen oppijalle. Mutta tällainen ristiriitakin on mielestäni ok, se pitää vain hyväksyä.
”Opetusharjoitteluissa
voi parhaimmillaan tutustua
itseensä ammattipersoonana.”
Opiskelijoiden mukaan ohjaamistapasi on opiskelijalähtöinen ja annat tilaa opiskelijan omalle ajattelulle ja ratkaisujen löytämiselle. Ovatko opiskelijat mielestäsi tulkinneet metodisi ja tavoitteesi oikein?
– Kyllä he ovat mielestäni tulkinneet metodini ja tavoitteeni aivan oikein. Harjoittelun ohjaajana koen, että se ei aina ole hedelmällistä, että minä annan vain omasta mielestäni oikeita, valmiita ratkaisumalleja. Toki joskus valmiit mallit auttavat. Tässä onkin kyse siitä, että ohjaajana yritän löytää jokaiselle oppilaalleni juuri hänelle parhaimman tavan olla apuna ja tukena.
– Tulevaisuuden työelämässä opiskelijani joutuvat väistämättä pohtimaan ja ratkaisemaan asioita ja tilanteita niin kuin he parhaaksi näkevät. Toiminnallani ohjaajana pyrin auttamaan opiskelijoitani kohderyhmälle sopivien valintojen tekemisessä, ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä sekä toiminnan vastuullisuuden ymmärtämisessä tanssinopetustyössä. Näiden vuoksi pyydän heiltä usein perusteluja esimerkiksi tuntisuunnitelmaan tehtyihin valintoihin tai opetustilanteissa tapahtuneisiin tilanteisiin ja toimintatapoihin.
– Näkemykseni on, että mitä paremmin opiskelija osaa perustella omaa toimintaansa ja valintojaan, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on ammattitaitoiseen ja vastuulliseen opetustyöhön. Mitä tietoisempi on omista oppimisen ajatusmalleista, sitä helpompi on myös tietoisesti kasvaa opettajana sellaiseen suuntaan, mikä tuntuu itsestä parhaalta.
Mikä on tärkein oppi, minkä opetusharjoittelusta voi saada?
– Harjoitteluopinnot ovat tärkeitä siksi, että niissä opiskelijat pääsevät niin sanotusti kokeilemaan siipiään eli he pääsevät soveltamaan osaamistaan aidoissa ympäristöissä. Opetusharjoitteluissa voi parhaimmillaan tutustua itseensä ammattipersoonana ja löytää sitä suuntaa, mitä työelämässä haluaa kulkea tai sitten kokeilla erilaisia mahdollisuuksia ja todeta, mitkä eivät itselle sovi. Oamkin tanssinopettajakoulutuksen opetusharjoitteluissa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella opetustyötä erilaisissa ympäristöissä. Aika usein harjoittelupaikat jatkuvat työpaikkana opiskelijan valmistumisen jälkeen.
Terveisesi kaikille opettajaopiskelijoille?
– Iloa ja valoa kevääseen! Toivon hyvinvointia kaikille myös näissä poikkeusoloissa.
Anni Heikkinen kertoo pyrkivänsä auttamaan opiskelijoita ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä ja toiminnan vastuullisuuden ymmärtämisessä opetustyössä. (Kuva: Laure Kurkela)