Talvipäivät Stadis viimeks 35 vuotta sitten?!?
SOOLin Talvipäivät tulee taas Stadiin 21.–23. helmikuuta. Mutta millaiset olivatkaan edelliset Helsingissä pidetyt Talvipäivät vuonna 1990, ja miten ne eroavat Talvipäivistä vuonna 2025?
AINO SOUKKALA
Opeopiskelija 1/25
SOOLin arkistoista ei löytynyt kuvamateriaalia vuoden 1990 Talvipäivistä. Tässä talviriehan tunnelmia vähälumisessa Turussa 25 vuotta myöhemmin helmikuussa 2015. Kuva: Arttu Yli-Rohdanen.
SOOLin Talvipäivät järjestetään Helsingissä ensimmäistä kertaa 35 vuoteen Stadin SOOLin talvipäiväyhdistys STADISTA ry:n toimesta. Edellisen kerran ne on kuitenkin järjestetty pääkaupungissa vuonna 1990 ja silloin niitä oli mukana järjestämässä nykyinen Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian lehtori Markus Talvio, jolla riittää muistoja jaettavaksi vielä tänä päivänäkin.
35 vuodessa opeopiskelijoiden elämä on ehtinyt muuttua paljonkin. Vuonna 1990 opeopiskelijoilla ei vielä ollut esimerkiksi haalareita ja Talvion muistikuvien mukaan Talvipäiville osallistui lähinnä luokanopettaopiskelijoita. Tämä siitäkin huolimatta, että aineenopettajaksi opiskelevat olivat tulleet mukaan SOOLin toimintaan jo lähes vuosikymmen aiemmin ja myös silloisen Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liiton kanssa tehtiin jo läheistä yhteistyötä.
Nykyisin Talvipäivillä valloillaan oleva opeopiskelijapöhinä on siis lähtenyt vasta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana voimistumaan luokanopettajien yhteisöllisyyden tunteesta yleiseen eri opettaja-alojen väliseen yhteishenkeen.
Edellisillä Stadin Talvipäivillä vuonna 1990 ei perustettu erillistä yhdistystä tapahtumaa tekemään, vaan Helsingin aineärjestöaktiiveista kerättiin porukka, jotka olivat järjestämisestä kiinnostuneita. Käytännössähän näin se menee nykyäänkin, sillä pääosa Stadista ry:n hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä on ainejärjestöissään aktiivisia. Kaikilla Helsingin opeopiskelijoilla on kuitenkin ollut mahdollisuus hakea niitä järjestämään ilmankin kokemusta.
Markus Talvio kertoo, että vuonna 1990 Talvipäivillä oli useita sisäliikuntamahdollisuuksia, kuten salibandya sekä lentopalloa, toisin kuin nykyään on tapana järjestää norsupalloturnaus ulkona ainoana urheilullisena toimintana – päivätansseja tietenkään unohtamatta. Toisaalta Talvio kertoo, että liikuntalajeihin täytyi etukäteen koota joukkue, joten spontaanisti ei silloinkaan voinut tulla harrastamaan liikuntaa. Liikuntalajit eivät silloin olleet vetovoimaisia, eikä niihin osallistunut puoliakaan osallistujista.
Opintomatka toiseen kaupunkiin
Vuonna 1990 Talvipäivien pääpainona oli enemmänkin tarjota opeopiskelijoille opintomatka toiseen kaupunkiin. Talvio kertoo, että silloin Talvipäivillä oli opintomessujen tyyliin ihmisiä esittelemässä esimerkiksi kirjasarjoja sekä muuta opintoihin ja opettajan työhön liittyvää materiaalia. Nykyäänhän Talvipäivien epävirallisena agendana on enemmänkin koota opeopiskelijat ympäri Suomen yhteen kaupunkiin ja luoda yhteisöllisyyden tunnetta ja me-henkeä. Monille opeopiskelijoille muiden kaupunkien kavereiden uudelleennäkeminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen onkin paras juttu koko viikonlopussa.
Toisaalta vuonna 1990 ei ollut niitä haalareita, eikä sitä kautta myöskään haalarimerkkimyyntiä tai approja, joten viikonlopun ohjelma eroaa jo siinäkin määrin suuresti edellisistä Stadin Talvipäivistä. Esimerkiksi approt sekä talviriehan yhteydessä järjestettävät merkkimarkkinat puuttuivat vuoden 1990 Talvipäiviltä.
Joka tapauksessa Talvipäivät ja opeopiskelijat ovat kiehtoneet eri alojen opiskelijajärjestöjä jo tuolloin vuonna 1990, sillä silloinkin Talvipäivillä oli erilaisia muitakin opiskelijayhteisöjä, kuten osakuntia ja ainejärjestöjä, kertomassa toiminnasta standien lomassa. Merkkimarkkinat ovat tavallaan siis olleet jo tuolloin olemassa, mutta vain hieman eri muotoisena verrattuna nykyisiin.
Mikä siinä kesti?
Miksi ihmeessä on kuitenkin kulunut näin kauan edellisten Talvipäivien järjestämisestä Helsingissä? Sitä kysymystä on pohtinut moni opeopiskelija ympäri Suomen maan. Selvää vastausta ei kuitenkaan ole Talviollakaan antaa. Edellisiin Talvipäiviin oltiin Talvion mukaan tyytyväisiä ja hänen tietääkseen Talvipäiväviikonloppuna ei sattunut mitään sellaista, mihin esimerkiksi poliisi olisi joutunut puuttumaan tai ottamaan osaa.
Talvipäivät saattoivat Talvion mukaan vaikuttaa esimerkiksi silloisen Marian sairaalan päivystyksen tehokkuuteen, sillä osalle opiskelijoista sattui pieniä haavereita, mikä nyt on sinänsä normaalia. Esimerkkinä Talvio nostaa yhden opiskelijan, jonka silmä oli pahasti turvonnut. Toinen opiskelija oli epähuomiossa kaatunut hänen päälleen, kun oli yrittänyt pimeässä koulumajoituksen luokkahuoneessa päästä yön pikkutunneilla omalle paikalleen nukkumaan.
Luultavasti Talvipäiviä ei ole järjestetty Helsingissä moneen kymmeneen vuoteen siksi, että Helsingissä on jo tarjolla niin paljon erilaisa tapahtumia, ettei opiskelijoiden tarvitse järjestää itselleen niin paljon tekemistä kuin muiden kaupunkien opiskelijoiden. Esimerkiksi kaikkien isojen ulkomaalaisten artistien keikat sijoittuvat usein Helsinkiin esimerkiksi Rauman, Joensuun tai Rovaniemen sijaan.
Onhan opeopiskelijoiden mukava päästä näkemään Talvipäivillä eri kaupunkeja ja kampuksia, ja Helsingissä monen tulee käytyä muutenkin.
35 vuodessa on myöskin muuttunut tapa ruokkia talvipäiväkansaa. Vuonna 1990 järjestäjäporukka teki osallistujille ison kasan voileipiä evääksi, kun taas tänä päivänä on tyypillistä järjestää talvipäiväkansalle alennuksia ravintoloihin, joista opeopiskelijat käyvät itse hakemassa ruokansa. Nykyinen tapa kuormittaa paljon vähemmän järjestäjiä ja säästää Talvipäivien järjestäjiltä aikaa keskittyä kaikkeen muuhun toimintaan viikonlopun aikana.
Iltabileet pysyy ja paranee
Yksi asia, joka on kuitenkin pysynyt samana vielä 35 vuotta edellisten Talvipäivien jälkeen on lauantai-illan kruunaavat iltabileet. Talvipäivät on huipentunut jo vuosikymmeniä lauantain iltabileisiin, joissa on usein ollut myöskin joku tunnettu artisti esiintymässä. Mikä parasta, tänä vuonna saamme lauantaina lavalle helsinkiläislähtöisen bändin Haloo Helsingin.
Valmistaudu siis yhteen elämäsi parhaimpaan viikonloppuun, sillä Stadista ry on tänä vuonna pistänyt parastaan ja järjestänyt opeopiskelijoille huikean viikonlopun kestävän kokonaisuuden. Talvipäiville kannattaa lähteä mahdollisimman avoimin mielin ja ottaa viikonlopusta kaikki irti. Eihän sitä ikinä tiedä vaikka olisi seuraavana vuonna niitä itse järjestämässä.
Joitakin vanhoja TP-julisteita on säilynyt SOOLin toimistolla. Vuoden 1990 Talvipäivien toiseksi järjestäjäksi on merkitty SLOL, eli silloinen Lastentarhanopettajaksi opiskelevien liitto.
Lue myös:
Talvipäivien tarina (Soolibooli 1/19)
Opeopiskelijan printtilehti on hiilineutraali painotuote. Sataprosenttisesti hiilineutraali painotuote saadaan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitu Verified Carbon Standard (VCS) -sertifioidun ilmastoprojektin kautta täysimääräisesti. Kokonaisuutta valvoo puolueeton kolmas osapuoli.
