Suomalaisen koulutuksen maailmanvalloitus
Eri maiden kiinnostus laadukasta koulutusta kohtaan on synnyttänyt Suomeen markkinat, joista puhutaan usein koulutusvientinä. Koulutusviennistä ei kuitenkaan kauhean paljon puhuta opettajankoulutuksen aikana, vaikka alan ydin tuntuisi olevan suomalaisten opettajien asiantuntijuudessa.
ALEKSI VEHMASSALO
Soolibooli 1/18
(Kuva: Onlyyouqj/Freepik)
Suomalaisesta koulutuksesta puhutaan hieman laskusuuntaisista PISA-tuloksista huolimatta edelleen maailman parhaimpana. Ulkomailta on jo pitkän aikaan saavuttu Suomeen asti ihmettelemään koulutusjärjestelmämme saloja. Suomalainen koulutus on rahanarvoinen idea ja tämän ovat monet tajunneet.
Koulutusvienti yrityksenä ja tuotteena
Yksi alan toimijoista on vuonna 2015 perustettu Helsinki International Schools eli tuttavallisemmin HEI Schools, joka on keskittynyt varhaiskasvatuksen vientiin.
– HEI Schools vie suomalaista koulutusosaamista ulkomaille. Siitä yleisesti puhutaan koulutusvientinä, mutta me puhumme mieluummin koulutusosaamisen viennistä, täsmentää HEI Schoolsin pedagoginen koordinaattori Reetta Kaasalainen.
Suomalainen koulutus voidaan käsittää koko valtakunnan sosioekonomiset tasot läpileikkaavana kaikille veloituksettomana yhteiskunnan kivijalkana. Koulutusviennissä on kuitenkin kyseessä yritystoiminnasta, joten jonkinlainen suomalaisen koulutustuote pitäisi pystyä määrittelemään. HEI Schoolsin ensimmäinen pilottipäiväkoti avattiin syksyllä 2017 Kiinan Baotoussa.
– HEI Schools on lähtenyt tekemään tätä [koulutusosaamisen vientiä] aika isosti. Meillä on koko paketti. Baotoussa oli esimerkiksi olemassa valmis rakennus, mutta me pistimme sen täysin uusiksi. Koulutusvientiin ei kuitenkaan ole yhdenlaista tapaa miten sen tekee. HEI Schoolsille se tarkoittaa kuitenkin sitä, että me tarjoamme opetussuunnitelman ja sitä tukevat materiaalit, opettajankoulutusta, tilaratkaisuja, oppimateriaalipaketti ja päiväkodin operointiin tarvittavat palvelut.
– Tämä on siis se tuote mitä me tarjoamme, mutta toki se on paljon enemmän. Emme toimi niin, että "tässä on paketti. Ole hyvä. Nyt on koulutus viety paikkaan X". Se vaatii jatkuvaa tuotteen kehittämistä ja kompromissien tekemistä, sekä herkkyyttä sille kulttuurille, minne ollaan menossa ja kykyä yhteistyöhön, Kaasalainen täsmentää.
Hän jatkaa, että edellä mainitut tuotteen osat muodostavat HEI Schoolsissa "viiden palikan" kokonaisuuden. Osa yrityksistä saattaa myydä tuotteenaan vain yhtä osaa omanlaisena versionaan tuosta kokonaisuudesta. Myös HEI Schools on valmis myymään vain osan tarjoamastaan kokonaisuudesta, jos asiakas näin toivoo. Hän kuitenkin korostaa, että nämä palikat tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
– Yhdellä legopalikalla ei saa kauhean mielekästä leikkiä aikaiseksi. Mutta sitten, kun on useampi pala niin sillä saa jo isompia asioita aikaan. Esimerkiksi tilasuunnittelu tukee pedagogiikkaa ja toisaalta pedagogiikka luo niitä raameja, joilla suunnitellaan tiloja.
Tutkimuspohjaisuus ja laaja-alainen asiantuntijuus
Yrityksiä on useita ja markkinat ovat kovat. Koulutusviennistä on joissain yhteyksissä puhuttu jopa uutena Nokiana. Helposti kuitenkin kuulostaa, että tuote on yrityksillä hyvin samankaltainen. Jotenkin pitäisi pystyä alalla erottautumaan. HEI Schools luottaa siihen, että heillä on vahva tuote, mutta Kaasalainen kertoo, että he erottautuvat massasta myös muulla tavalla.
Koulutusviennistä on
joissain yhteyksissä puhuttu
jopa uutena Nokiana.
– Yksi merkittävä tekijä on, että Helsingin yliopisto on yksi perustajista. Se takaa vahvan linkin tutkimukseen. Meidän toimintamme on tutkimusperustaista. Kaikki mitä me teemme linkittyy tutkimukseen.
Tutkimuslähtöisyys ei ole hänen mukaansa vain pohjaamassa heidän omaa toimintaansa. HEI Schoolsin toimintaan kuuluu vahvasti myös vaikuttaminen suomalaiseen varhaiskasvatusalaan ja sen kehittämiseen.
– Me haluamme myös luoda ja kerätä uutta tietoa. Esimerkiksi Bao-toussa keräämme jatkuvasti dataa ja tarkoitus olisi sekä löytää innostuneita gradun ja väitöskirjan tekijöitä, että myös mahdollisesti käynnistää isompia tutkimusprojekteja.
HEI Schools ei toimi siis pelkästään ulkomailla. Kaasalainen kertoo, että tavoitteena on perustaa päiväkoti myös Helsinkiin. Vaikka HEI Schools pohjaakin toimintaansa suomalaiseen varhaiskasvatukseen, ei HEI Schoolsin mallia pysty suoraan vertaamaan jokaiseen suomalaiseen päiväkotiin. Päiväkodit ovat erilaisia ja niin on myös HEI Schoolsin päiväkodit. Helsinkiin perustettavassa päiväkoti toimisi näin myös HEI Schoolsin toiminnan näyteikkunana ja paikkana, jossa HEI Schools voisi testata konseptiaan.
Päiväkotitoiminnan lisäksi HEI Schoolsilla on myös muita vaikuttamisen keinoja Suomessa.
– Me Suomessa järjestämme myös työpajoja, joissa esimerkiksi havainnoidaan, miten lapset käyttävät tilaa. Vuonna 2016 meillä oli myös Aalto Design Factoryn kanssa workshop, jossa mietittiin yhdessä tilaratkaisuja.
Kaasalainen näkee myös ongelmana, jos vain yhden taustan asiantuntijat lähtevät tekemään vientiä. Monet yritykset saattavat olla puhtaasti vain opettajien tai markkinoinnin ja myynnin alan asiantuntijoiden perustamia. Tässä he ovat itse nähneet raon panostaa omassa toiminnassaan.
– Opettajilla ei välttämättä ole kykyä brändätä ja konseptoida tuotetta. Toisaalta, jos ei ole pedagogista osaamista, niin sisältö jää aika ontoksi. Meillä on mukana monen eri alan osaajia, jotka yhdessä kykenevät luomaan jotain mitä ei aikaisemmin ole ehkä kyetty.
Koulutusvienti opettajan urana
Reetta Kaasalainen on itse alunperin valmistunut lastentarhanopettajaksi vuonna 2013 ja varhaiskasvatukseen erikoistuneeksi kasvatustieteiden maisteriksi syksyllä 2016 Helsingin yliopistosta. Kaasalaisen tarina koulutusosaamisen viennissä sai alkunsa, kun graduohjaajaksi osui yksi HEI Schoolsin perustajista, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.
– Yhdessä graduseminaarissa tuli koulutusvienti puheeksi. Menin sitten sanomaan Lasselle, että minua kiinnostaisi koulutusvienti. Se oli oikeastaan yksi syy miksi hain maisteriohjelmaan, koska minua oli tosi pitkään kiinnostanut ala. Lasse sitten vihjasi, että hänellä on tässä ehkä jotain tulossa ja palaa asiaan. Näin sen jälkeen sitten silloista toimitusjohtajaa Pilvi Torstia, joka on sittemmin noussut eduskuntaan ja siirtynyt pois toimitusjohtajan tehtävistä. Siinä juteltiin hetki ja tässä sitä nyt ollaan.
Koulutusvienti on laaja kokonaisuus, jossa työtä riittää. Jonkun pitäisi esimerkiksi rakentaa brändiä, etsiä ja esitellä toimintaa potentiaalisille asiakkaille, suunnitella opetussuunnitelmia ja tiloja ynnä muuta sellaista. Kaasalainen toimii itse HEI Schoolsissa pedagogiigan koordinaattorina. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
– Olemme tosiaan vielä melko pieni yritys. Pedagogiikka on pääsääntöinen alani, mutta se ei rajoitu vain siihen. Kehitän siis meidän tuotetta ja työstän opetussuunnitelmaa ja materiaaleja sen toteuttamisen tueksi opettajalle. Koulutustaso ei kaikkialla ole yhtä korkea kuin täällä Suomessa. Me ei siis voida vain lätkäistä opetussuunnitelmaa käteen ja toivottaa "lycka till". Joskus tarvitaan hyvin konkreettisia ohjeita, miten toteuttaa opetussuunnitelmaa.
Suurimpia haasteita työhön tuovat kulttuuriset erot. On pystyttävä tunnistamaan, mistä asioista voi ja mistä asioista ei missään nimessä voi joustaa. Kulttuurierojen tuomien haasteiden lisäksi työ on hyvin itsenäistä.
– Omaa työtään pitää osata johtaa. Tämä tuo suureen vastuun. Koska voi tehdä melkein mitä vaan, on myös hyvä malttaa mielensä ja muistaa, että kaikkea ei voi saada.
Toisaalta vapaus vaikuttaisi tuovan ainakin osittain Kaasalaiselle työhön sen parhaat puolet.
– Se on ihan hirveän inspiroivaa, kun ei ole mitään valmiita raameja, miten pitäisi tehdä. Pääsee tekemään tosi vapaasti asioita. Ja parasta tässä on se tiimi, jonka kanssa tätä saa tehdä. Kun jokainen on oman alansa huippuja, niin onhan se tosi inspiroivaa. Tässä on päässyt todella paljon kehittämään itseään.
Kaasalainen on silminnähden tyytyväinen työhönsä koulutusviennin parissa ja suosittelee myös opettajaksi opiskelevia pohtimaan erilaisia uravaihtoehtoja.
– Kehotan jo opiskeluvaiheessa ja työelämään siirtyessä kokeilemaan uusia juttuja. Se on tuonut minutkin tähän pisteeseen. Omalta mukavuusalueelta ulos astuminen on aina suotavaa, koska sillä tavalla oppii valtavasti uusia asioita.
|
