RIKU ORAS
Opeopiskelija 1/23

TALEBAN  OTTI vuonna 1996 haltuunsa valtaosan Afganistanista pääkaupunki Kabulia ja maan koulutusjärjestelmää myöten. Vaikka sanalla taleban tarkoitetaan opiskelijoita, niin valtaan päästyään liike kielsi muiden ihmisoikeusloukkausten lisäksi tytöiltä mahdollisuuden käydä koulua. Tällä päätöksellä on ollut kauaskantoisia seurauksia.

Unescon mukaan vuonna 2020 Afganistanissa noin 70 prosenttia naisista oli lukutaidottomia, vaikka Taleban-liike syrjäytettiin vallasta vuonna 2001 ja naisten lukutaidossa on tapahtunut kehitystä 2000-luvun aikana. 

TALEBAN VALTASI Afganistanin uudestaan elokuussa 2021. Tälläkin kertaa naisten kouluttautuminen joutui äärijärjestön hampaisiin ja vuoden 2022 lopulla Taleban kielsi naisilta korkeakouluopinnot. Asiantuntijoiden mukaan talebanit näkevät korkeasti koulutetut naiset uhkana ja vaikeasti hallittavina, sillä esimerkiksi Iranissa korkeakoulutetut naiset ovat puolustaneet oikeuksiaan näkyvästi ja asettuneet vastakkain hallinnon kanssa.

Suomen nykyinen hallitus on pääministeri Marinin johdolla julistanut, että Suomessa 50 prosentilla nuorista pitäisi olla korkeakoulututkinto vuonna 2030. Afganistanilaiset naiset voivat vain haaveilla tällaisesta linjauksesta.

JOS KÄVELEMME Kabulista runsaat 4 300 kilometriä luoteeseen Ukrainan pääkaupunki Kiovaan, huomaamme turvallisen kasvatuksen ja koulutuksen mahdollisuuksien kariutuneen myös Euroopan rajojen sisällä. Ukrainan opetusministeriön mukaan jo vuoden 2022 kesäkuussa yli 1 800 koulua ja yliopistoa oli vaurioitunut tai tuhoutunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Rauhaa ei ole näköpiirissä, joten apua tarvitaan.

Afganistanista ja Ukrainasta on saapunut apua tarvitsevia myös Suomeen ja suomalaisella koulutusjärjestelmällä on erittäin merkittävä rooli turvallista elämää etsivien kasvattamisessa, kouluttamisessa ja auttamisessa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

VAIKKA OPETTAJIEN tehtävä ei ole helppo esimerkiksi kielellisten asioiden takia, on suomalaisen koulutusjärjestelmän oltava niin vahva, että pystymme auttamaan apua tarvitsevia myös kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. Opettajille ja opettajaopiskelijoille on kuitenkin tarjottava koulutusta, työkaluja sekä resursseja työpaikoille, sillä sodat eivät ole loppumassa eivätkä hirmuhallinnot häviämässä.

Opettajilla on näistä syistä oltava aidot mahdollisuudet auttaa apua tarvitsevia ja tehdä maailman merkityksellisintä työtä hyvin.