Ruotsin koulu on aallonpohjalla
Pintaan nouseminen vaatii opiskelijajärjestön mukaan koko koululaitoksen uudelleenorganisoinnin.
MARIA PALO
Soolibooli 5/14
Vastuu kouluista on palautettava takaisin valtiolle, sanoo Ruotsin opettajaksi opiskelevien liiton (LR Stud) puheenjohtaja Freddy Grip. Kuva: LR Stud
Ruotsin koululaitos potee pahaa anemiaa. Aallonpohja on saavutettu. Pintaan nouseminen vaatii koko koululaitoksen uudelleenorganisoinnin. Vastuu kouluista on siirrettävä takaisin valtiolle. Tämä on ruotsalaisen opettajaliiton opiskelijajärjestön LR Studin vaatimus.
– Kunnat eivät ole kantaneet vastuutaan, opettajien opiskelijaliiton puheenjohtaja Freddy Grip toteaa.
Pitkän akateemisen koulutuksen jälkeen on vastassa liitoksistaan hajoamassa oleva todellisuus. Vasta valmistuneita opettajia ei odota ammattiin opettava ja ohjauksessa oleva aloitusvuosi.
– Vastassa on todellisuus, jota ei voi sanoin kuvata. Mistään ohjauksen alaisesta ensimmäisestä työvuodesta ei voida edes puhua. Sitä ei yksinkertaisesti ole. Erot koulujen kohdalla ovat todella suuret. Tästä on hyvänä esimerkkinä niin sanotut vapaakoulut, jotka toimivat saman opetussuunnitelman puitteissa ja samalla oppilasrahalla kuin kunnalliset koulut. Kuitenkin kerta kerran jälkeen joutuvat uraansa aloittavat opettajat vapaakouluissa vastaamaan 30 prosenttia enemmän opetuksesta kuin kunnallisessa koulussa.
– Riskinä on, että opettajalla ei ole edes mahdollisuutta tällaisissa työolosuhteissa tehdä hyvää työtä, Freddy Grip toteaa. Samalla hän painottaa kuntien täydellistä välinpitämättömyyttä.
– Vuosi vuoden jälkeen selvityksestä toiseen on käynyt ilmi, että kunnilla ei ole kykyä kantaa vastuuta. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Vastuu kouluista on siirrettävä amatööreiltä ammattilaisille – tässä tapauksessa valtiolle, Freddy Grip jyrähtää.
Grip painottaa myös ammattiliiton osuutta.
– Saadaksemme paremman tulevaisuuden ammattiin valmistuville tuleville kollegoille ja oppilaille on ammattiliiton roolia paikallisella tasolla vahvistettava. Yksin emme pysty tekemään vaadittavia uudistuksia, ne on tehtävä yhdessä, Grip toteaa.
Opetusvälineet viime vuosisadalta
Ruotsin kouluissa on tutkittu paljon miten oppilaat ja vanhemmat haluavat parantaa nykyistä järjestelmää. Vanhemmat ja oppilaat ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että opettajille on annettava enemmän aikaa oppilaiden kanssa. Aika on myös rahaa. Vanhempien mukaan opettajien palkat on nostettava sille tasolle, että opettajien työtä arvostetaan.
– Opettajille pitää antaa aikaa tehdä työnsä hyvin ja kohdata oppilaat. On kohtuutonta, että opettajat tiukassa työtilanteessa joutuvat käyttämään opetusaikaansa kopioimalla kirjoja sen sijaan, että olisivat luokassa antamassa opetusta. Oppikirjat eivät ole ajan tasalla. Tämä on faktaa, sillä 73 prosenttia yläasteella käytetyistä oppikirjoista ovat joko vanhentuneita tai niissä on virheellistä tietoa. Karttakirjoissa on vieläkin Neuvostoliitto, Jugoslavia ja tätä rataa.
– Pisa-mittauksien alettua vuonna 2000 ovat peruskoulun kustannukset nousseet 43 prosenttia ja samanaikaisesti on opetusvälineiden hankintakustannukset vähentyneet 10 prosenttia. Tämä ei mene yksiin. Ei ole ihme, että Ruotsin on Pisa tutkimusten hännänhuippuna, kun Suomi taas on johtava maa. Meidän olisi syytä ottaa esimerkkiä Suomesta, Grip sanoo.
Suomalaiset opettajat ovat haluttuja Ruotsin kouluissa. Suomen mallista puhutaan ja sitä ihmetellään.
Vaalien jälkeen
Ruotsissa oli todellinen supervaalivuosi ja koulu oli jokaisen puolueen vaaliohjelmassa. Parannuksia luvattiin mutta kuinka todellisia lupaukset ovat, kun arki on tullut?
– Nyt meillä on opetusministeri, joka on nuori ja koulutukseltaan opettaja. Ehkä saamme parannuksia aikaan. Paras parannus olisi, että vastuu kouluista siirrettäisiin valtiolle. Tämä on ollut vaatimuksenamme usean vuoden ajan. Kouluihin on saatava kunnon työolosuhteet sekä opettajille ja oppilaille. Pää on otettava pois pensaasta, se on ollut siellä liian kauan. Uskottavuus Ruotsin kykyyn antaa kouluissa opetussuunnitelman mukaista opetusta on palautettava, Grip lopettaa.
Ruotsissa toimii rinnakkain kaksi opettajien ammattijärjestöä. Lärarnas Riksförbund (LR) on näistä pienempi, ja siihen kuuluu opettajia kaikilta kouluasteilta, myös korkeakouluista. Toinen, jäsenmäärältään isompi ammattijärjestö on Lärarförbundet.
