RIKU ORAS
Opeopiskelija 4/20

Rauhankoulun kouluttaja Asta Rentola varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien draamakoulutuksessa Helsingin yliopistossa. (Kuva Annukka Toivonen.)

Rauhanliiton ylläpitämä Rauhankoulu tarjoaa draamamene­telmiin perustuvaa toi­mintaa koululaisille ja erilaisille opiskelijaryhmille, mutta sen lisäksi toimintaan kuuluu kasvatusalan opiskelijoiden sekä työelämässä olevien kasvatusalan ammattilaisten kouluttaminen. 

– Draamakasvatus on koko Rauhankoulun toiminnan ja opetuksen ytimessä, sillä pedagoginen draama on toimintamuodon pääasiallinen työtapa ja tarkemmin sanottuna käytämme juonellisiin tarinoihin perustuvaa prosessidraamaa toiminnassamme”, Rauhankoulun globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen kiteyttää.

Rauhankoulu perustettiin vastaamaan opettajien toiveisiin

Toivosen mukaan yli 20 vuotta sitten Kosovon sota oli vahvasti esillä uutisissa ja aihe herätti huomiota myös opettajien keskuudessa. 

– Opettajat kaipasivat apua siihen, miten sotaan ja konflikteihin liittyviä teemoja voitaisiin käsitellä lasten ja nuorten kanssa. Rauhanliitto pyrki vastaamaan opettajien pyyntöön perustamalla opettajista, pedagogeista sekä draamakasvattajista muodostuvan työryhmän kehittämään ratkaisuja opettajien tarpeisiin. Draaman toivottiin tuovan kaukaiselta tuntuvia teemoja turvallisesti lähemmäksi oppijoita ja draamakasvatus nähtiin heti alusta alkaen tehokkaana keinona konfliktien juurisyiden ymmärtämisen edistämisessä, Annukka Toivonen kertaa Rauhankoulun syntyhistoriaa. 

Työryhmän luoman Rauhankoulun toiminta on alusta saakka hyödyntänyt draamakasvatusta toiminnassaan ja toimintamuodon ensisijaisena tehtävänä on tukea opettajia ja kasvattajia kouluissa sekä varhaiskasvatuksessa tapahtuvassa opetustyössä.

Draamakasvatus sopii kaiken ikäisille

Rauhankoulu hyödyntää draamakasvatusta kaiken ikäisten oppijoiden kanssa varhaiskasvatuksesta aikuisopiskelijoihin saakka. Rauhankoululla on kirjoitettuna yli 20 prosessidraamatarinaa ja Annukka Toivosen kokemusten perusteella samat draaman työtavat ja tekniikat toimivat kaikille oppijoille ikätasosta riippumatta. Muokkaamalla itse tarinaa ja substanssia harjoitteet voidaan tehdä erilaisille oppijoille kiinnostaviksi. 

– Ensinnäkin juoni ja sisältö tulee muodostaa aidosti kiinnostaviksi kohderyhmä huomioiden. Aikuisten, lukiolaisten tai yläkoululaisten kanssa aiheet voivat olla voimakkaampia ja teemoiltaan haastavampia, kun taas varhaiskasvatuksessa eläinhahmot voivat seikkailla draamatarinoissa ja lapset voivat pohtia ikäryhmälle soveltuvia teemoja yhteistyön voimin, Toivonen täsmentää.

Herättele empatiaa draamalla

Draaman työtapojen kautta on mahdollista vahvistaa empatiataitoja ja Toivosen mielestä empatia on todella voimakas tekijä muutoksen aikaansaamisessa.

– Globaalista eriarvoisuudesta, tasa-arvosta tai konflikteista puhuttaessa tavoitteena on, että oppija saa oivalluksen ja kiinnostuu empatian heräämisen kautta toisten ihmisten hyvinvoinnista ja ihmisoikeuksista. Draama toimii väylänä empatian herättelyyn, tiedon lisäämiseen ja parhaimmillaan juurisyiden oivaltamiseen, Toivonen kuvailee.

Draaman työtapojen käyttö on perusteltua myös varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien lähtökohdista, sillä ne korostavat, että lapsille ja nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia eläytyä muiden asemaan ja katsoa tilanteita eri näkökulmista. Tästäkin syystä myös opettajaksi opiskelevien kannattaa perehtyä draamakasvatukseen jo opintojensa aikana.

Leikkikää vakavasti ja oppikaa yhdessä

Pohjimmiltaan draama on vakavasti otettavaa leikkiä, sillä useat draaman työtavat ovat hauskoja ja mukaansatempaavia oppijoiden mielestä. Hauskuuden lisäksi draaman työtapojen tulisi ohjata oppijoita eläytymään ja sitä kautta ajattelemaan, oivaltamaan ja oppimaan. 

– Kerran käsittelimme pakolaisuutta Etelä-Sudaniin sijoittuvan prosessidraamatarinan avulla kahdeksannen luokan oppilaiden kanssa. Ryhmällä oli alkuun todella hauskaa ja ryhmä eli vahvasti mukana harjoitteessa. Välireflektion aikana yksi oppilas havahtui kuitenkin siihen tosiasiaan, että kyseisen harjoitteen tarina on totta ja jotkut ihmiset joutuvat oikeasti pakenemaan kodeistaan, Annukka Toivonen kertoo tarinan, joka ilmentää draaman hauskuutta ja vakavuutta.

– Dynaamisen luonteen ansiosta draaman työtavat ovat yleensä oppijoille mieluisia. Lisäksi vakavasti otettava leikki saattaa kehittää ryhmähenkeä sekä tuoda oppijoiden erilaisia vahvuuksia esille, Toivonen listaa draaman positiivisia ulottuvuuksia.

Suojele oppijoita ja luo toivoa

Draamaharjoitteen ohjaajalla on erittäin suuri vastuu aiheiden valinnassa ja oppijoita tulee suojella liian rankoilta aiheilta.

– Tavallaan kyse on lasten tai nuorten oikeuksien toteuttamisesta eli erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa opiskelevia lapsia tulee myös suojella liian ahdistavilta teemoilta eikä heidän päälleen saa kaataa kaikkea maailmantuskaa. Rauhankoulun toiminta perustuu toivon pedagogiikalle eli haastaviinkin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuehdotuksia. Toivon sanoman tulisikin välittyä lapsille, sillä maailmassa on paljon ihmisiä ja järjestöjä, jotka tekevät päivittäin töitä rauhan edistämiseksi, Annukka Toivonen muistuttaa. 

Lisäksi jotkut aiheet saattavat olla lapsille ja nuorille liian henkilökohtaisia, joten tästäkin syystä aiheiden valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Vaikka yleisesti ottaen draamaa voidaan hyödyntää monien vaikeidenkin aiheiden käsittelemissä, esimerkiksi kiusaamista voidaan pitää riskiaiheena, koska niin monella ihmisellä on henkilökohtaisia kokemuksia aiheesta”, Toivonen varoittaa.

Lue, koe ja kokeile

Jotkut opettajat tai opettajaksi opiskelevat saattavat kokea, etteivät he ole saaneet tarpeeksi tietoa draamakasvatuksesta opettajankoulutuksen tai työuransa aikana. Opettajien ja opeopiskelijoiden onneksi draamakasvatuksesta on kirjoitettu runsaasti laadukasta kirjallisuutta.

– Opettajaksi opiskelevien kannattaa aluksi perehtyä aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, mutta loppujen lopuksi draamakasvatuksen perustuu vahvasti kokemuksellisuuteen. Tästä syystä olisi suotavaa, että tulevaisuuden opettajat pääsisivät osallistumaan draamakasvatusta käsitteleville kursseille tai erilaisiin koulutuksiin”, Annukka Toivonen opastaa. 

Rauhankoulu järjestää vuosittain yli 20 koulutusta opettajaksi opiskeleville yhteistyössä yliopistojen kanssa. Lisäksi Rauhankoulu tarjoaa avoimia koulutustilaisuuksia ammatissa toimiville opettajille. Yhtenä vaihtoehtona on myös opiskella draamakasvatuksen perusopintoja avoimessa yliopistossa. Annukka Toivonen kehottaa opettajaksi opiskelevia kokeilemaan draamaharjoitteita aluksi itse, sillä jotkut harjoitteet vaativat tietynlaista sensitiivisyyttä.

Luota draaman voimaan

Toivonen ohjeistaa rakentamaan kaikki draamaharjoitukset siten, että ne ovat matalan kynnyksen harjoitteita eikä yhdenkään osallistujan tarvitse olla yksin huomion keskipisteenä missään vaiheessa, jos hän ei itse sitä halua. 

– Aloittelijoiden kannattaa aloittaa draamaharjoitteiden hyödyntäminen vaiheittain ja käyttämällä muutamia matalan kynnyksen draaman työtapoja, jotka elävöittävät osaltaan opetusta, hän neuvoo. 

– Opettajaksi opiskelevien kannattaa lähteä pienestä liikkeelle ja uskoa draaman voimaan. Ota alkuun muutama työtapa käyttöön ja tuo draama tutuksi ryhmälle. Tätä kautta voitte päästä draaman maailmaan kiinni, mikä luo äärettömän suuret mahdollisuudet tutkia vaikeitakin teemoja. Rohkeutta draaman käyttöön, sillä draama on kuitenkin vain vakavasti otettavaa leikkiä ja sen äärellä opitaan, Annukka Toivonen päättää haastattelunsa ja kehottaa opeopiskelijoita rakentamaan rauhaa draaman keinoin. 

---

INFO

Rauhanliitto?

• Suomen vanhin rauhanjärjestö, tänä vuonna 100 vuotta
• toimii kattojärjestönä yli kymmenelle suomalaiselle rauhanjärjestölle
• merkittävin toimintamuoto vuonna 1998 perustettu Rauhankoulu, joka käyttää ensisijaisena työtapanaan draaman keinoja

---

Lue myös:
Mitä draamaharjoitteessa tapahtuu