17.11.2017

Pohjoismaiden opeopiskelijat Helsingissä

Pohjoismaiset opettajaopiskelijat kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseensa tällä kertaa Helsinkiin 6.–8. lokakuuta. Mukana oli 26 opeopiskelijaa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Tapaamisen järjesti NLS eli Nordiska Lärarorganisationers Samråd.

SANNI SALMENOJA & KATRI PEURALA
Soolibooli 5/17

Tänä vuonna SOOLin edustajat olivat vastuussa Studerandeforumin käytännön järjestelyistä huolehtimalla vieraiden viihtyvyydestä ja ohjelman kulusta. Vaikka tapaamisen ohjelma virallisesti alkoi vasta lauantaina, ehdimme jo edellisenä iltana tutustumaan osaan vieraista illallisen merkeissä. Lauantaina-aamu lähti vauhdikkaasti käyntiin Amazing Race Helsinki -kierroksella. Kohteina olivat Helsingin tunnetuimmat nähtävyydet ja jokaiseen kohteeseen oli liitetty pieni ja hauska tehtävä.

Viikonlopun virallinen osuus alkoi puolen päivän jälkeen Akavatalolla. SOOLin puolesta tervetulosanat lausui puheenjohtaja Jesper Lempiäinen, joka samalla raotti verhoja koulutuspolitiikan kentälle ja kertoi mitkä asiat juuri nyt meitä puhuttavat. OAJ:n tervehdyksen osallistujille toi kv-koordinaattori Anders Rusk.

Koulutusjärjestelmät tutuiksi

Vierailevana puhujana tapaamisessa oli kasvatustieteen professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta. Tirri kertoi suomalaisen opettajankoulutuksen vahvuuksista ja kompastuskivistä. Kantavina teemoina esityksessä kulkivat opettajankoulutuksen houkuttelevuus, hakijamäärät ja koulutuksen kehitys tulevaisuudessa. Keskustelua herätti esimerkiksi se, kuinka muissa Pohjoismaissa keskeyttämisprosentti on huomattavasti korkeampi, kuin Suomessa.

Myös sisäänottomäärät hämmästyttivät esimerkiksi Ruotsista saapuneita vieraita: Ruotsissa sisäänottomäärät ovat huomattavasti korkeampia, mutta siitä huolimatta maata tulee kohtaamaan pula tuhansista opettajista muutaman vuoden kuluttua. Toisena puhunut Anders Rusk kertoi opettajajärjestöjen kansainvälisestä toiminnasta.

SOOLin järjestämässä työpajassa osallistujat pääsivät esittelemään oman kotimaansa koulutusjärjestelmiä. Toteutustavan ollessa vapaa pääsimme nauttimaan erilaisista näytelmistä, kertomuksista ja liikennekartoista. Esitykset valottivat paremmin sitä, missä vaiheessa merkittävät valinnat omasta koulutuksesta tehdään ja millaisia eroavaisuuksia koulutusvalinnoilla on.

Hampurilaisen hinnalla

Vielä ennen yhteisen viikonlopun päättymistä pääsimme kuulemaan opeopiskelijoiden järjestöjen toiminnasta, niiden painopisteistä ja toiminnan tavoitteista. Huomiota herättävää oli, että Tanskassa on erilliset järjestöt opettajille ja pedagogeille.

Vaikka opettajankoulutusmallit ovat erilaisia, painivat Pohjoismaat lähes samankaltaisten ongelmien kanssa: rahoituksen pieneneminen, kontaktiopetuksen määrä ja opiskelijoiden houkutteleminen juuri opetusalalle. Järjestöjen esittelyissä mieleenpainuvinta olivat kampanjat, joilla järjestöt hankkivat itselleen näkyvyyttä. Esimerkiksi Tanskassa pedagogiopiskelijat vertaavat jäsenmaksuaan vastaavalla summalla saatavien hampurilaisten määrään.

Viikonloppu tarjosi ennen kaikkea kohtaamisia muiden opeopiskelijoiden kanssa ja toi meitä hieman lähemmäksi toisiamme. Viikonlopun aikana ymmärryksemme muiden Pohjoismaisten järjestöjen rakenteista laajeni, pääsimme yhdessä miettimään opettajuuden tulevaisuutta ja kokemaan yhteenkuuluvuutta yli maarajojen. Saimme luotua verkostoja ja jokaisella tuntui olevan innostusta jatkaa yhteistyötä vielä tuon viikonlopun jälkeenkin.

Ensi vuonna Studerandeforum järjestetään Kööpenhaminassa.
 


Haastattelussa

Nimi: Hedda Eia Vestad
Ikä: 27 vuotta
Kotipaikka: Oslo
Kuka: Pedagogstudentene i Utdanningsforbundetin (PS) puheenjohtaja

Kommenttisi Studerandeforumista?

– Oli mielenkiintoista oppia, miten koulutusjärjestelmät ovat rakentuneet pohjoismaissa ja oppia pohjoismaiden erilaisista opettajankoulutuksista. Kun kuulin muiden järjestöjen vahvuuksista ja vaikeuksista, ymmärsin, miten samanlaisten asioiden kanssa pohjoismaissa painitaan. Se, että omaan nyt tietoa muiden Pohjoismaiden koulutusjärjestelmistä ja politiikasta, on suuri vahvuus tässä työssä opettajaopiskelijoiden eteen.

– Tietenkin oli upeaa myös nähdä kaunis Helsinki ja innostuneita järjestötoimijoita samassa paikassa. Ajatusten vaihto ja paremman tulevaisuuden pohtiminen oli erittäin palkitsevaa.

Mitä SOOL voisi oppia teiltä?

– Minulle SOOL näkyy vahvana järjestönä. Meistä PS:ssä on vuosien saatossa tullut yhä enemmän poliittisia, mutta koemme sen hyväksi, sillä siten vaikutuskanavat päättäjiin ovat avoimet. Meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ammattimme kehitykseen. Ehkä poliittisempi ote voisi onnistua teiltäkin?

Emoji, jota eniten käytät?

– Haha! Hmm, käytän paljon taputus-emojia.

Terveisesi soolilaisille?

– Olette valinneet yhden maailman tärkeimmistä ammateista. Pysykää aktiivisina ja työskennelkää opettajan ammatin ja oikeuksien puolesta!

Pedagogstudentene i Utdanningsforbundet (PS) on norjalainen opettajaksi opiskelevien järjestö. Siihen kuuluu opettajaopiskelijoita varhaiskasvatuksesta aina yliopisto-opettajiin, eli koko koulutuspolku. Jäseniä on noin 20 000 eri puolilta Norjaa, eikä jäsenyys maksa mitään.


Lisää aiheesta

9.5.2019

On uudistumisen aika

Edes parhaista näkökulmista ei ole hyötyä, jos kukaan ei niitä kuule.

9.5.2019

Uskottavampaa edunvalvontaa

Vuoden opeopiskelijaksi 2019 valittu Wilson Nuckols opiskelee luokanopettajaksi Helsingin yliopistossa ja hänen valintaansa oli esittänyt kasvatustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Peduca ry. Tänä vuonna valinnassa painotettiin ansioituneisuutta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä.

9.5.2019

Kaikki poistuvat palautetuokiosta voittajina

Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Kai Bruun ohjaa luokanopettajien opetusharjoittelua Viikin normaalikoulussa Helsingissä. Valintaperusteluissa korostui Bruunin taito antaa palautetta ja kuunnella opiskelijoita.

9.5.2019

SOOLin 70-luku: Miten luokan- ja aineenopettaja­opiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä SOOL on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1995, jolloin Suomen Lastentarhanopettajaksi Opiskelevien Liitto (SLOL) ja SOOL yhdistyivät. Aineenopettajaksi opiskelevien Suomen Auskultantit ry (SA) ja alun perin vain kansakoulun- ja luokanopettajaopiskelijoita edustanut SOOL yhdistivät voimansa jo vuonna 1981. Tässä historiapläjäyksessä kurkistetaan SOOLin 70-lukuun, jolloin yhteiskuntatietoisuuden heräämisen ja toiminnan uudelleenarvioinnin seurauksena luokan- ja aineenopettajaopiskelijat löysivät toisensa ja OAJ:n.

9.5.2019

Mitä kuuluu 70-vuotias SOOL?

Rakas SOOL saavuttaa tänä vuonna 2019 kunnioitettavan 60 vuoden iän. Kymmenen vuotta sitten liiton aktiivit pohtivat kirjeen muodossa, mitä SOOLille kuuluu 60 vuoden iässä. Iloksemme voimme heille todeta, että hyvää kuuluu. Monet tänä päivänä SOOLin arkeen kuuluvat asiat olivat vielä vuonna 2009 vain ”villejä visioita”.

Jaa sivu somessa

Tweet