HENNA PURSIAINEN
Opeopiskelija 2/20

Kuva: Markus Toivonen

Osaaminen on pirullinen käsite. Yksi sana, joka kattaa monipuolisen kirjon erilaisia tietoja, taitoja, kokemuksia, asenteita ja verkostoja. Ja jotenkin koko kirjosta pitäisi tehdä selkoa niin itselleen kuin muille: poimia sopivat iskusanat LinkedIn-profiiliin, kiteyttää ydinosaamisalueet työhakemukseen ja olla uskoa omaan tekemiseen. Ei missään nimessä yksinkertaisin tehtävä.

Silti työelämässä oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat kullanarvoisia taitoja, jossa on kyse ennen kaikkea kahdesta asiasta: pienesti pokasta ja paljolti todistusvoimasta.

Otetaan siis alkuun muutama perusasia haltuun.

1. Muut eivät tiedä mitä osaat ellet itse kerro

Ota tämä lause ohjenuoraksi, sillä muistuttaa luopumaan ennakko-oletuksista. Vaikka sinulle voi olla selvää, mitä kasvatustieteiden maisteri osaa, mitä termi ’ainejärjestö’ tarkoittaa tai millaista asiakaspalvelutyö on kaupan kassalla, ei se tarkoita, että kaverisi, pomosi saati rekrytoija ymmärtää automaattisesti millaista osaamista sinulle on näistä tehtävistä kertynyt.

2. Kykysi kertoa osaamisestasi vaikuttaa suoraan työllistymiseesi

Kun yliopistosta valmistuneilta on kysytty tärkeintä työllistymiseen vaikuttanutta tekijää, on listan kärjessä toistuvasti kyky kertoa omasta osaamisesta. Osa osaamisesta on hiljaista, kuten kokemuksen myötä kertyneitä oivalluksia, ja osa näkyvää, kuten titteleitä ja koulutustaustaa. Tavoitteenasi tulisi olla tehdä kaikenlainen osaamisesi mahdollisimman näkyväksi ja ymmärrettäväksi.

3. Osaaminen voi vanhentua, oppimiskykysi puolestaan ei

Osaaminen voi käsitteenä kuulostaa staattiselta, pysyvältä asialta, vaikka todellisuus on lähempänä ajan ja kokemusten myötä jatkuvasti muovautuvaa oppimisprosessia. Pidä siis huolta oppimiskyvystäsi eli siitä, että opit, kehityt ja saat uusia haasteita. Osaamiseen kuuluvat tiedot ja taidot voivat vanheta nopeastikin, mutta varmaa on se, että työuran aikana vaaditaan uuden oppimista.

Kolme harjoitusta osaamisen sanoittamiseen

Osaamisen sanoittaminen ja vahvuuksien tunnistaminen vaatii harjoittelua. Voi ajatella, että aluksi pitää kerätä riittävästi johtolankoja, jotta niistä voi muodostaa todisteita ja rakentaa argumentteja.

Toisin sanoen: jotta osaamisestaan voi kertoa, on ensin tunnistettava, mistä kaikesta osaamista kertyy. Toiseksi on opittava tunnistamaan, millaista osaamista on kerryttänyt. Kolmannessa vaiheessa voi arvioida kokonaiskuvaa: mitä osaamista minulla jo on, mitä puolestaan voisi vahvistaa tai lisätä uutena. 

1. Löydä havainnollistavia esimerkkejä

Kun kerrot osaavasi jotakin, on väitettäsi helpompi arvioida, kun kerrot siitä esimerkin. Havainnollista esimerkkisi: kuvaa tapahtunutta muutosta ja lopputulosta tai jaa keskeinen oivallus.

On eri asia sanoa, että sietää hyvin stressiä ja muuttuvia tilanteita kuin kertoa siitä, mitä 60-paikkaisen ravintolan tarjoilijan työ kiireisenä lounasaikana on opettanut paineensietokyvystä. Yksityiskohdat jäävät mieleen ja antavat vertailukelpoista mittakaavaa: sillä, toimitko 20 vai 200 lapsen leirinjohtajana, on väliä.

2. Mieti esimerkki onnistumisesta

Mieti projektia, joka oli mielekäs tai onnistui erityisen hyvin. Projekti voi liittyä töihin, graduntekoon, teemabileiden järjestämiseen, harrastuksiin, mihin vain. Olennaista on pureutua siihen, mitkä asiat tekivät projektista niin onnistuneen ja millaisia taitoja siinä opit.

Parhaan annin saa, kun onnistumiskokemuksia jakaa porukalla. Yksi kerrallaan kerrotaan onnistumisesta ja muut kirjaavat samalla ylös kuulemiaan taitoja. Lopuksi jaetaan huomiot. Omaa osaamista voi vähätellä, mutta toisten kehuja on hankalampi vastustaa.

3. Kerää esimerkit systemaattisesti yhteen

Piirrä taulukko. Pystyriville listataan allekkain pestejä, esimerkiksi aiempia työpaikkoja, harrastusvastuita tai luottamustoimia. Vaaka-akselille täytetään jokaisesta pestistä viisi T-kohtaa:

• Tavoite: Jos kiteyttäisit pestisi tärkeimmän tavoitteen yhdellä lauseella, mikä se olisi?
• Tehtävät: Millaisia tehtäviä pestissäsi hoidit? Mikä oli mieluisinta?
• Tiedot: Millaista tietoa tai ominaisuuksia pesti sinulta edellytti?
• Taidot: Mitä taitoja opit tai missä kehityit?
• Todiste: Onko sinulla jaettavaa materiaalia pestistäsi, esimerkiksi blogiteksti tai palkinto?

Matriisimuotoinen lähestyminen pakottaa käymään aiempaa kokemusta systemaattisesti läpi. Samalla taulukkoa voi hyödyntää lunttilistana, josta tarkistaa työhakemusta varten keskeiset taidot ja hakea valmiita esimerkkejä.

Viisi vinkkiä osaamisen tunnistamiseen

Osaamisesi ei kehity tyhjiössä. Opiskelukaverisi, kollegat, esihenkilöt ja muut ympärilläsi olevat ihmiset voivat vaikuttaa osaamisesi kehittymiseen merkittävästi. Heidän asiantuntemustaan kannattaa myös hyödyntää: osaamisen pallottelu tuttujen kanssa auttaa paitsi puhumaan omia ajatuksia ääneen, helpottaa ottamaan perspektiiviä ja voi paljastaa ominaisuuksia, joita ei itse ole huomannut tai pitänyt edes vahvuutena.

• Laadi lista asioista, joita pidät vahvuuksinasi ja kirjaa niistä esimerkkejä. Kysy sitten listasta mielipiteitä ja palautetta tutuiltasi: kavereilta, kollegoilta ja pomoilta. Halutessasi voit lisätä edelliseen esimerkkiin vastavuoroisen harjoitteen: kerro ensin, mitä pidät kaverisi vahvuutena ja miksi. Kysy vasta sitten hänen kommenttejaan. Toisten vahvuuksien tunnistaminen auttaa oman osaamisen reflektoinnissa ja samalla saat ilmaisen harjoituksen vahvistavan palautteen antamisesta.
• Järjestä kaveriporukan kesken oman osaamisen pitchausiltamat. Jokainen pitää esityksen omista vahvuuksista tai muusta rajatusta aiheesta. Määritä myös kesto etukäteen: montako minuuttia ja onko esitysmateriaalia käytössä. Halutessaan voi hyödyntää Pecha Kucha -formaattia, jossa esitetään yhteensä 20 kuvaa ja jokaista näytetään 20 sekunnin ajan. Tilanne vaatii itsensä laittamista likoon, mutta on äärimmäisen hedelmällinen harjoitus työhaastatteluita tai esiintymistilanteita varten.
• Opettele näyttämään tekstiäsi muille. Voit omaksua uuden nyrkkisäännön: työhakemuksen saa lähettää eteenpäin vasta kun vähintään toiset silmäparit ovat käyneet ja kommentoineet sisällön. Säästyt vähintäänkin kiusallisilta kirjoitusvirheiltä, saat kokemusta erilaisista tavoista koostaa työhakemus sekä arvokasta palautetta itse sisällöstä.
• Uskalla kurottaa myös oman tuttavapiirisi ulkopuolelle. Haastattele vaikka alumnia, joka on valmistunut samalta linjalta ja tekee kiinnostavia töitä. Jos juttu luistaa hyvin, pyydä häntä mentoriksi. Kannattaa miettiä muutama tavoite tai aihe, josta haluaisi keskustella. Silloin pyydetyn on helpompi arvioida mitä annettavaa hänellä on – ja korkeampi kynnys kieltäytyä, sillä mentoriksi pyytäminen on ylipäätään kunnianosoitus.
• Uskalla jakaa se, mikä sinua innostaa ja motivoi. Tunteet tarttuvat ja herättävät huomion. Kukaan ei myöskään voi väittää sinulle vastaan, kun kerrot omista tunteistasi. Anna siis intosi, sitoutumisesi ja motivaatiosi näkyä kunnolla, kun vastaan tulee kiinnostava työtarjous!

---

Kirjoittaja on nuorisoalan kattojärjestö Allianssin varapuheenjohtaja, Dare to Learn -oppimistapahtuman toimitusjohtaja ja järjestöaktiivi, joka ei olisi päätynyt mihinkään nykyisistä hommistaan ilman kavereiden ja kollegoiden kannustusta ja sparrausapua, yhdessä viilattuja hakemustekstejä tai muutamaa mokattua harjoitushaastattelua. (Kuva: Dare To Learn)