LILLI MATVEINEN
Opeopiskelija 4/24

Veera Tervo ja Jenny Lähdesmäki valmistuivat keväällä 2024 kasvatustieteen kandidaateiksi, mitä edelsi pitkä rupeama yhteistä työskentelyä kandin parissa. Vielä viime lukuvuonna yliopistossa oli mahdollisuus valita yksilötyön ja parin kanssa kirjoittamisen välillä. Tervo ja Lähdesmäki valitsivat parikandin.

Onko kandin kirjoittaminen mörkö, johon pitää varautua henkisesti ja onko parin kanssa työskentely haastavaa? Haastatellun parin mukaan ei – kandi oli nimittäin heidän opiskeluaikansa mukavimpia prosesseja.

Tervo ja Lähdesmäki oppivat tuntemaan toisensa fukseina ja ystävystyivät syvemmin toisena opiskeluvuonna. Kandin kirjoittaminen tutun ihmisen kanssa tuntui luontevalta etenkin, kun henkilökemiat, tavoitteet sekä aikataulut kohtasivat. Aihevalinnasta keskustelun jälkeen molemmat kokivat parin löytyneen. 

Parikandin tekeminen oli ystävysten porukassa yleistä ja mieluista, sillä työmäärän pystyi jakamaan jonkun toisen kanssa. Tällainen projekti tuntui Tervosta ja Lähdesmäestä kivalle tehdä yhdessä etenkin, kun aihe kiinnosti molempia paljon. 

Ennen työskentelyn alkua opiskelijat ilmoittautuivat heille sopivaan kandiseminaariin. Ohjaukselle he asettivat kriteereiksi sopivan aikataulun, etämahdollisuuden sekä aihealueiden ymmärryksen erityispedagogiikan kentältä. Ohjaajalla ei ollut parille niin suurta merkitystä.

Aiheeksi valikoitui luokanopettajien kokemat valmiudet oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttajina. Jo ennen työskentelyn aloittamista oli aihe jo pitkään valmisteltu ja ensimmäisessä kandiseminaarissa se lähti muovautumaan entisestään. Pari esitteli ideansa ensimmäisellä seminaarikerralla, jolloin ohjaaja näytti vihreää valoa aihiolle.

Prosessin aikana kehittyy

Kandidaatintutkielmaan ei ollut mahdollisuutta kerätä omaa aineistoa, mikä tuli parille osittain yllätyksenä. Aineiston kerääminen olisi ollut heille mieluista, mutta valmis tutkimusaineisto palveli lopulta Tervon ja Lähdesmäen tarpeita loistavasti. Täydellisesti vastaava, luokanopettajilta saatu kyselyaineisto löytyi ja työskentely saattoi käynnistyä. 

Yhteistyö toimi alusta alkaen hyvin, mutta kirjoittaminen jumitti parilla hieman ennen aineiston saamista. Muutaman yhteisen tapaamiskerran työskentely alkoi sujua hyvin jouhevasti, eikä samankaltaisia ongelmia juuri ilmennyt. Haasteita aiheutti Tervon sairasloma sekä muutamat jumiutumisen hetket, mutta niistäkin selvittiin. 

Parityön suola oli, kuinka opiskelijat saivat toisiltaan tukea – jos Lähdesmäelle tuli haaste vastaan, Tervo auttoi. Sama tapahtui myös toisinpäin, mikä jouhevoitti etenemistä. 

”Ystävykset ihmettelivät,
miten pitkään menee,
kun vaikeudet alkaisivat.”

Kandin tekeminen sujui Tervon mielestä miltei paremmin, kuin moni muu projekti yliopistossa. Mitä enemmän pari teki yhteistyötä, sen paremmin ajatukset menivät yksyhteen. Ystävykset jopa ihmettelivät, miten pitkään menee, kun vaikeudet alkaisivat. Ne eivät kuitenkaan alkaneet. 

Tervo ja Lähdesmäki kokivat saaneensa toistensa lisäksi tukea tarvittaessa myös ohjaajalta. Hän antoi hyvin tarkkaa palautetta muun muassa kieliopista sekä viittauskäytännöistä, kun opiskelijat halusivat. Ohjaaja tiesi, mitä arvosanaa pari tavoittelee, mikä heijastui myös ohjaamiseen. Kaikkiaan yhteistyö ohjaajan kanssa oli mutkatonta ja arvosanatavoite saavutettiin. 

Kirjoittajina Tervo ja Lähdesmäki olivat vahvoja, mikä osaltaan helpotti työskentelyä. Molemmat kehittyivät Tervon mukaan tieteellisessä kirjoittamisessa prosessin aikana. He lukivat paljon tieteellistä tekstiä sekä lukivat toisten menestyneitä kandeja ja graduja malleina omaan tekstin tuottamiseen. Kirjoittaminen ei tuottanut parille ongelmia, vaikka he olivat uudenlaisen tehtävän äärellä. 

Muuta elämää voi elää normaalisti 

Eri vaiheissa kandin kirjoittamista vaaditaan erilaisia asioita. Lähdesmäkeä mietitytti ensimmäisten seminaarikertojen aikana, miten osaisi kirjoittaa kandin, jossa ei saa hyödyntää juuri omaa ajattelua, kuten kurssiesseissä. Tervo koki taas teoreettisen viitekehyksen hahmottamisen sekä tiedonhankinnan sen suhteen haastavaksi. Lähteiden käyttäminen oli myös eroavaista tavalliseen kirjoitustyöhön verrattuna, sillä esimerkiksi puolueellista tekstiä OAJ:n sivuilta ei saanut kandityössä hyödyntää. 

Aihe, joka kiinnosti molempia, herätti jo alkuvaiheessa ajatuksia ja kantoja kandiparille. Omien ennakkoluulojen ei saanut kuitenkaan antaa vaikuttaa tulkintaan aiheesta. Tutkielman loppuosan pohdinnassa sai kuitenkin jakaa omia käsityksiä, mikä helpotti ajankohtaisen aiheen käsittelyä. Kandin tekeminen lopulta vaati tiivistä, faktoihin pohjautuvaa kirjoittamista, missä menetelmiä ja tuloksia korostettiin, eikä omille ajatuksille ollut juuri sijaa. 

Parityöskentelyn innostavimmat hetket olivat yhteisissä kirjoitustuokioissa. Tervo ja Lähdesmäki ottivat kandisessiot ilon kautta: he sopivat eri paikkoja työskentelylle vaihtelun vuoksi sekä muistivat rupatella ja vaihtaa kuulumisia projektin lomassa. Näin kandin tekemisestä tuli molemmille hauskaa. Turhautumista aiheutti ainoastaan valmis kandipohja, joka muuttui kun toinen muokkasi sitä. Kerran teksti muuttui jopa yhtäkkiä violetiksi, ja lainaukset hyppelivät ympäri tekstiä. 

Yhteistyö sujui aina jouhevasti, kun sovituista asioista, kuten aikataulusta ja työnjaosta pidettiin kiinni. Työskentelyä jaettiin siten, että joitakin osioita tehtiin itsenäisesti ja toisia parin kanssa. Opiskelijat jakoivat teoreettisen viitekehyksen luomisen sekä tutkimusmenetelmien pohtimisen, mutta työstivät muuten koko tekstiä yhdessä. Kandin tekemisessä helpottavaa oli myös pienten asioiden, kuten turhan tekstin poistaminen, tai luku-urakan suorittaminen itsenäisesti.

Työskentely ei käynyt parille liian raskaaksi, sillä he eivät edistäneet kandia joka päivä. Työstöhetkien jälkeen sovittiin pari seuraavaa tapaamista etukäteen. Joinakin viikkoina työtä tehtiin yhtenä päivänä viikossa ja loppua kohden useampi päivä putkeen. 

Opiskelijoiden asenne tutkielmaa kohtaan oli muutenkin rento ja realistinen: kandi on vain yksi laajempi kurssi sekä harjoitustyö gradua varten. Siksi ystävykset kokivat, että muuta elämää voi elää normaalisti ja olla käyttämättä myöhäisiä iltoja työskentelyyn. Rajaaminen onnistui näin loistavasti, kun vapaa-aika ja työstö erotettiin toisistaan. Omalla ajalla pystyi palautumaan samalla tavalla kuin muistakin kouluhommista – urheillen ja muitakin kavereita tavaten. 

Kun kandidaatintutkielmaa oli työstetty koko kevät, oli aika juhlia. Tervo ja Lähdesmäki saivat työnsä valmiiksi omien sanojensa mukaan hyvällä aikataulutuksella ja pitkäjänteisellä työskentelyllä. Loppua kohden heidän piti tehdä pitkää päivää ja kiriä aikataulussa hieman. Prosessi oli pitkä aikana ennen palautusta ja se vaati monta erilaista vaihetta.

Kun suurin työ oli tehtynä, koitti prosessin paras hetki. Vappu alkoi hetki palautuksen jälkeen ja pari sai nauttia pitkän, todella onnistuneen prosessin päätöstä yhdessä hyvillä fiiliksillä. Alusta asti kunnolla tehty työ vaikutti erityisen paljon tyytyväisyyteen. 

---

Veeran ja Jennyn vinkit kandin tekemiseen

• Valitse kiinnostava aihe, joka auttaa innostumaan kandista. Jos sinulla on pari, on tärkeää löytää molempia motivoiva aihe.
• Työskentele tasaiseen tahtiin, jotta aikataulun suhteen ei synny paniikkia.
• Parin kanssa voi asettaa yhteisiä deadlineja ja tavoitteita. Työn pieniin osiin jakaminen helpottaa myös työkuormaa.
• Omat tavoitteet kannattaa jakaa selkeästi ohjaajan kanssa. Tavoitteiden kannattaa olla realistisia ja niihin tulee sitoutua mahdollisen parin kanssa.
• Hyvä asenne auttaa pitkälle, sillä myönteinen ajattelu työskentelystä  tekee prosessista mukavan. 
• Kandityö ei määritä sinua ihmisenä. Ajattele sen olevan laajempi kurssi muiden joukossa, äläkä ota liikaa stressiä.