Opeopiskelija 2/22

Heli Lounilan valinta Vuoden opeopiskelijaksi julkistettiin SOOLin liittokokouksessa huhtikuussa. Ennen tanssiopintojaan Heli on opiskellut luokanopettajaksi. Kuva Rami Setälä.

Heli Lounila on ollut aktiivinen järjestötoimija Tanssinopettajaopiskelijat ry:ssä, ja hän on ollut isossa osassa ajamassa opiskelijoiden hyvinvointia sekä kehittämässä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajien koulutusohjelmaa. Opiskelukaverien mukaan Heli haluaa ja osaa auttaa tilanteessa kuin tilanteessa. Hän on aurinkoinen ja innostava, eikä energia lopu kesken, vaikka takana olisi pitkä päivä pelkkiä tanssitunteja.

Heli Lounila, mten tulit hakeutuneeksi opiskelemaan tanssinopettajaksi?

– Siinä olivat tähdet sopivasti kohdillaan. Podin luokanopettajaopintojeni puolivälissä pientä ammatillista identiteettikriisiä siitä, että haluanko todella toimia luokanopettajana tulevaisuudessa. Eräs opiskelukaverini oli ennen tutkintoaan opiskellut tanssinopettajaksi, ja hänen rohkaisustaan ajatus tanssinopettajuudesta lähti kytemään.

– Tanssi on ollut nuoresta saakka ykkösharrastukseni, ja esiintymisen lisäksi olin suuresti nauttinut myös tanssin opettamisesta, jota olin myös jonkin verran päässyt tekemään. Siitä se ajatus sitten lähti.

Miten opinnot vastasivat odotuksiasi? Millaista on olla opiskelija Oulussa ja Oulun ammattikorkeakoulussa?

– Oulussa opiskelijan on hyvä olla! Oulun vahvuus on erityisesti sen rikas ja poikkitieteellinen opiskelijakulttuuri. Varsinkin vapun aika on mahtavaa, ja hieman harmittaakin missata tänä vuonna Wesibussi-ajelu ja [ysärihitti] Amor Infinitus.

– Amk-opinnoissa on ollut motivoivaa päästä paneutumaan tietyn opetettavan substanssin, tässä tapauksessa tanssin, pariin hyvinkin laajasti. Opintoihimme on lukeutunut paljon tanssimista, opetusharjoittelua, taiteellisia produktioita ja teoriaopintoja esimerkiksi kinesiologiasta. Käytännönläheisyys kulkee mukana opinnoissa, ja esimerkiksi tanssituntien pitämistä tulee harjoiteltua jo ensimmäisestä vuodesta lähtien sekä pienempien tehtävien että laajempien harjoitteluiden kautta.

– Olen ollut opinnoissa tyytyväinen siihen, kuinka esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksiin on voinut vaikuttaa itse. Viime keväänä esimerkiksi pandemiatilanne vei opetustyöni, jonka kautta tein harjoittelua. Minulla oli aikaisemmista opinnoistani kontakteja Oulun luokanopettajakoulutuksen puolelle, ja sitä kautta pääsin vetämään tanssitunteja liikunnan sivuaineopiskelijoille. Oli ammatillisesti motivoivaa huomata, että pystyin opettamaan tanssista sellaista, josta voisi olla hyötyä nimenomaan varhaiskasvatuksen tai koulun kontekstissa. 

– Näin viittä vaille valmistumisen kynnyksellä koen, että tanssinopettajaopinnot ovat laajentaneet omaa tanssikäsitystäni valtavasti. Koulutusohjelma on pieni, mutta koen sen olevan myös vahvuus, sillä se mahdollistaa opiskelijoiden kohtaamisen kokonaisvaltaisesti.

Oulun ammattikorkeakoulun opetuksen laatu oli vuosi sitten otsikoissa. Mistä siinä oli kysymys?

– Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO sekä Oulun ammattikorkeakoulussa toimivat opiskelijajärjestöt ottivat yhdessä kantaa opetuksen senhetkiseen laatuun ja toteutukseen. Kannanotossa laadun heikkenemisen syiksi kerrottiin jatkuva resurssien leikkaaminen, useat yhteistoimintaneuvottelut, organisaatiomuutokset sekä opetusryhmien koon kasvattaminen. 

– Esimerkiksi resursseista leikattaessa henkilöstön määrää oli vähennetty, ja opiskelijat olivat täten huolissaan henkilöstön kasvaneesta työmäärästä, ja sitä kautta heidän työssäjaksamisestaan.

– Ymmärrykseni mukaan pienentyneet resurssit ovat iso ongelma muissakin korkeakouluissa. Oulun amkin opiskelijat ottivat tähän epäkohtaan näkyvästi kantaa. Mahtavaa, että asia sai noin hyvin näkyvyyttä!

Millainen on hyvä tanssinopet­taja?

– Hyvä tanssinopettaja on empaattinen, oppilaitaan inspiroiva, toimii vastuullisesti, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, iloitsee oppilaidensa onnistumisesta ja on ennen kaikkea oma itsensä. 

– Itselleni tärkeitä arvoja ovat myös kiireettömyys ja oppilaiden kohtaaminen. Erään kolmevuotiaan oppilaani toive olikin, että ”olisipa tällä tunnilla ainakin kuusi Heliä, jotta riittäisit meille kaikille”.

Opiskelukaverit kertovat, että Heli haluaa jatkuvasti kehittää itseään ja oppia lisää. Hän lukee paljon alan kirjallisuutta ja on tosissaan paneutunut opetuksensa kehittämiseen.