PINJA IMMONEN
Soolibooli 1/19

Millainen on taitava opettaja? Millaista osaamista on taitavalla opettajalla? Minkälaisia vaatimuksia työ opettajana tuo tullessaan? Näitä ja monia muita kysymyksiä on pohdittu valtakunnallisessa OVET-hankkeessa (Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä), jonka tavoitteena on uudistaa Suomen yliopistojen opettajankoulutusyksikköjen soveltuvuuskoekäytännöt.

– Toimiessani luokanopettajan koulutuksen valintojen johtajana Turun kampuksella havaitsin, että valinnoissa on kehitettävää", kertoo OVET-hankkeen johtaja Anu Warinowski Turun yliopistosta.

Opettajankoulutusyksikköjen soveltuvuuskokeet ovat vaihdelleet hyvinkin paljon sekä eri yliopistojen välillä että samojen opettajankoulutusyksikköjen sisällä. Karrikoiden voidaankin sanoa, että mahdollisesti joku olisi voinut pärjätä paremmin toisen yliopiston tai opettajankoulutuslinjan soveltuvuuskokeessa kuin valitsemansa tutkintolinjan soveltuvuuskokeessa vain, koska soveltuvuutta alalle on mitattu eri mittarein.

Suunta on kuitenkin muuttumassa. OVET-hankkeen johtamana yliopistot, joissa on opettajankoulutusyksikkö ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja vuonna 2020 opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeessa siirrytään yhteisvalintaan. Muutos koskee vuonna 2020 luokanopettajan, erityisopettajan, käsityön aineenopettajan, kotitalouden aineenopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan sekä ohjausalan koulutuksia.

Soveltuvuutta tarkastellaan kehityksen näkökulmasta

Käytännössä yhteisvalinta tarkoittaa sitä, että opettajankoulutukseen hakeutuva osallistuu vain yhteen soveltuvuuskokeeseen ja voi tällä samaisella kokeella hakea useampaan eri opettajankoulutukseen tutkintolinjasta tai yliopistosta riippumatta. Hakuprosessi muuttuu näin ollen paljon näppärämmäksi eikä hakijan enää tarvitse reissata pitkin Suomen maata esimerkiksi useamman eri hakukohteen takia.

Yksi suurimmista eduista OVET-hankkeen vetämässä muutoksessa on sen tuoma arvioinnin yhdenvertaisuuden lisääntyminen. Soveltuvuutta alalle tullaan arvioimaan yhtenäisin kriteerein ja tämä on hakijan kannalta erittäin tärkeää. On paljon mukavampaa valmistautua soveltuvuuskokeeseen tietäen, että myös kaikkia muita opettajankoulutukseen hakeutuvia tullaan arvioimaan samanlaisin kriteerein. Olen aika varma, että muutamien vuosien päästä varmasti ihmetellään, miksei yhteiseen soveltuvuuskokeeseen oltu siirrytty jo paljon aikaisemmin.

Omasta mielestäni hankkeessa on lähdetty oikealta pohjalta: soveltuvuutta lähdetään tarkastelemaan kehityksen näkökulmasta. Ideana ei siis ole löytää jo valmiiksi hyviä opettajia, vaan nimenomaan testata hakijoiden soveltuvuutta ja eritoten koulutettavuutta alalle. Tämä näkökulma antaa tilaa opettajaksi kasvamiselle sekä mahdollistaa eri persoonallisuuksien kirjon opettajankoulutuksessa.

Toisin sanoen soveltuvuuskokeella ei haeta vain sitä yhtä opettajuuden ideaalia prototyyppiä. Opettajan tärkeimpiin työkaluihinhan kuuluu hänen persoonallisuutensa ja näin ollen se saakin kukoistaa!

Tutkimustulokset arvioinnin perusteena

Tätä soveltuvuuskokeiden muutosprosessia johdetaan OVET-hankkeessa tutkimusperustaisesti ja viimeisimmän tutkimustiedon mukaan, jotta esimerkiksi soveltuvuuden arvioinnin mittarit saataisiin johdettua tutkimuksien kautta eikä mielivaltaisesti jonkin raadin päättämänä. Tutkimuksessa pureudutaan eritoten opettajuuden kulmakiviin – millaisista osa-alueista hyvä opettajuus oikein muodostuu? Tutkimusta tehdään Suomen eri yliopistoissa opettajankoulutusyksiköissä. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään myös ulkomaalaisten tutkijoiden kanssa.

– Hankkeessa on tuotettu Jyväskylän yliopiston johdolla Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP), joka toimii karttana opettajan osaamiseen, kertoo OVET-hankkeen projektipäällikkö Mirva Heikkilä Turun yliopistosta.

– Malli julkaistaan Educa-messuilla nyt tammikuussa, jolloin sitä pääsevät hyödyntämään myös jo työssä olevat opettajat, lisää Heikkilä.

– Mallia aiotaan jatkossa käyttää myös opettajankoulutuksessa. Näin opettajan osaamisalueet hahmottuvat selvemmin opiskelijoille ja niihin liittyvä osaaminen vahvistuu, Anu Warinowski jatkaa.

Kaikista hienointa hankkeen opiskelijaedustajana on ollut seurata, miten Suomen eri yliopistojen edustajat tekevät tiivistä yhteistyötä soveltuvuuskokeiden uudistamiseksi, jotta soveltuvuuskokeet olisivat yhdenvertaisemmat, sujuvammat sekä testaisivat juuri sitä, mitä pitääkin – alalle soveltuvuutta. Hankkeessa toimiminen on ennen kaikkea opettanut minua arvostamaan yliopistojen asemaa tässä yhteiskunnassa, sillä olen hankkeen kautta päässyt näkemään, miten yhteiskunnan muutosprosesseja johdetaan konkreettisesti tutkimustulosten avulla. 

Kirjoittaja on toiminut opiskelijaedustajana OVET-hankkeessa.