Opettajankoulutus vastaamaan moninaistuvan koulumaailman tarpeita
Millaisia taitoja opettaja tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa? Mikä on ainelaitosopintojen relevanssi opettajan työn kannalta? On selvää, että tulevaisuuden opettajan vaatimukset ovat muutoksessa. Dialogitaidot ja monilukutaito tulevat olemaan erityisen tärkeitä opettajan kompetenssin osa-alueita. Tarjoaako nykyisenkaltainen opettajankoulutus tarvittavan pätevyyden?
JASMIN RIEKKINEN & KAISA VIINIKKA
Soolibooli 1/19
21. vuosisadan taidot -hanke tähtää tutkimusperustaisesti katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittämiseen. Kuva opetustilanteesta Itä-Suomen yliopistossa.
Viime syksynä käynnistyi Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama kehittämishanke 21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen, joka pyrkii tutkimusperustaisesti kehittämään katsomusaineiden opettajankoulutusta.
Moninaistunut koulumaailma
Samoin kuin yhteiskunta yleisesti, myös koulumaailma on moninaistunut. Opettajat kohtaavat työssään muutoksen myötä uudenlaisia haasteita. Laadukkaiden koulutuksen tarjoajien tulisi olla tietoisia muutoksista sekä kyetä antamaan opiskelijoilla asianmukaista ja ajankohtaista koulutusta. Valmistuneiden opettajien pätevyys on ensisijaisen tärkeää kouluopetuksen laadukkuuden kannalta. Nykyisin esimerkiksi katsomusaineiden opettajilta vaaditaan laajaa pätevyyttä katsomusdialogin ohjaamiseen sekä monilukutaitoa. Myös eri uskontoja ja katsomuksia koskevat osaamisen vaatimukset ovat korostuneet.
Katsomusaineiden opettajankoulutus pitää sisällään pedagogisia opintoja sekä ainelaitoksen tarjoamia teologian opintoja. Pedagogisia opintoja on kehitetty jo jonkin aikaa ilmiöperustaiseen tutkivan oppimisen suuntaan. Aineopinnot puolestaan on suunniteltu palvelemaan paremmin tutkijoiksi ja papeiksi valmistuvia opiskelijoita. Katsomusaineiden opettajankoulutus koostuu tällä hetkellä 20 % pedagogisista opinnoista ja 80 % muista opinnoista. Tästä syystä esimerkiksi ainelaitoksen opetusta tulisi arvioida ja kehittää, jotta se tarjoaisi opettajaopiskelijoille tarvittavia taitoja.
Päteviä opettajia tulevaisuudessa
Kehitettäessä katsomusaineiden ja yleisesti kaikkien aineiden opettajankoulusta tulee katse kohdistaa nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuteen. Tänä päivänä valmistuvat opettajat opettavat mahdollisesti vielä 40 vuoden päästäkin. On mahdotonta ennustaa, millaiset vaatimukset ja taidot korostuvat tulevaisuudessa. Moninaistuvan yhteiskunnan perusteella voisi kuitenkin ajatella, että esimerkiksi monilukutaidot ovat tulevaisuudessa merkittävässä roolissa.
Katsomusaineiden opettajilla tulee olla taitoa opettaa oppilaille monilukutaitoja ja katsomuksellista dialogia. Siinä missä yhteiskunta yleisesti kehittyy, tulee opettajankoulutuksen kehittyä samalla. Nykyisen kaltaisen koulutuksen tarjoama katsomusaineiden opettajien pätevyys ei tällaisenaan ole riittävä tulevaisuudessa. Tästä syystä opettajankoulutuksen kehittäminen on tärkeää ja ajankohtaista.
Monilukutaito – tämän hetken ja tulevaisuuden taito
Mitä sitten tarkoitetaan monilukutaidolla? Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2014 esitetään, että monilukutaito on esimerkiksi sanallisesti, kuvallisesti tai audiovisuaalisesti saadun tiedon tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Näitä taitoja tarvitaan, jotta kykenee tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja hahmottamaan kulttuurista monimuotoisuutta.Kouluissa monilukutaitoja harjoitellaan, jotta oppilailla olisi valmiudet hankkia tietoa sekä yhdistellä, muokata ja arvioida sitä eri tilanteissa ja ympäristöissä. Monilukutaitoihin kuuluvat esimerkiksi informaatio-, teknologia- ja medialukutaito.
Myös uskontolukutaito on yksi monilukutaidon osa-alue. Uskontolukutaidolla tarkoitetaan, että opetuksessa uskonto ymmärretään tärkeäksi osaksi kulttuuria ja siihen liittyen jokaisella henkilöllä tulisi olla perustietämys uskontoon liitettävistä asioista. Kunnioitus toimii lähtökohtana eri näkemysten ja katsomusten väliselle keskustelulle, joka ihannetilanteessa päättyy dialogiin. Dialogissa on mahdollista käsitellä erilaisia näkökulmia, kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä ja saada uusia merkityksiä asioille.
Uusi tutkimushanke
21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen pyrkii tutkimusperustaisesti opettajankoulutuksen kehittämiseen niin, että valmistuvilla opettajilla olisi laaja ja ajan vaatimusten mukainen pätevyys. Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopistossa professori Martin Ubani ja Helsingin yliopistossa professori Arto Kallioniemi. Itä-Suomen yliopistossa hankkeessa työskentelee projektitutkija Kaisa Viinikka sekä tutkimusavustaja Jasmin Riekkinen.
Hankkeessa arvioidaan aineenopettajankoulutuksen katsomusopettajille antamia valmiuksia ja kehitetään tutkimusperustaisesti hyviä käytänteitä ainelaitosopintoihin ja pedagogisiin opintoihin. Hankkeen aikana tutkimusaineistoa kerätään opiskelijoilta, opettajilta ja rehtoreilta. Kentän näkökulma on erityisen arvokas ja hankkeessa toimii moniammatillinen arviointityöryhmä, jossa on mukana muun muassa opetustoimen, täydennyskoulutuksen, opettajien, pedagogisen järjestön ja talouselämän edustaja, normaalikoulun rehtori ja opiskelijoita.
Hanke tuottaa mallin, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää yleisesti opettajankoulutusta. Lisäksi hanke tuottaa suosituksia opintojaksoihin ja siinä kehitetään sovellettavia malliopintojaksoja. Hankkeen loppupuolella suunnitellaan eri tahojen kanssa yhteistyössä toteutettavaa täydennyskoulutusta.
Tutkimustietoa katsomusaineiden opettajankoulutukseen
Kehittämishankkeen projektitutkija Kaisa Viinikka tarkastelee väitöskirjaansa tulevassa tutkimuksessa uskonnonopettajaksi opiskelevien kompetenssin kehittymistä 21. vuosisadan taitojen näkökulmasta. Tutkimus on tarpeellinen, koska katsomusaineen opettajaan kohdistuvat taitovaatimukset ovat muuttuneet merkittävästi.
Esimerkiksi katsomusten ja uskontojen määrä yhteiskunnassa on lisääntynyt, jolloin katsomusaineen opettajalla on hyvä olla taitoja katsomusten välisen dialogin käymiseksi. Myös viimeisin peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (2014) edellyttää katsomusaineen opettajalta laaja-alaista osaamista, jonka taustalla vaikuttavat 21. vuosisadan taidot ja yhtenä osa-alueena monilukutaito. Uskonto-oppiaineen kohdalla opettajalta edellytetään uskontolukutaidon huomioivaa opetusta oppilaille.
21. vuosisadan taitoja ei ole aikaisemmin tutkittu uskonnonopettajakoulutuksessa. Aiemmat tutkimukset liittyen aineenopettajakoulutukseen ovat keskittyneet pääsääntöisesti tarkastelemaan koulutusohjelman pedagogisia opintoja, jotka ovat yksi viidesosa tutkinnon kokonaisuudesta. Neljä viidesosaa uskonnonopettajan koulutusohjelmasta on ainelaitosopintoja. Tutkimuksessa huomioidaan kaikki koulutusohjelman opinnot (ainelaitos- ja pedagogiset opinnot, opetusharjoittelu, kandidaatin tutkielma ja pro-gradu -työ) ja seurataan opiskelijoiden käsityksiä opinnoista eri koulutusohjelman vaiheissa.
21. vuosisadan taidot tässä tutkimuksessa ovat: kriittinen ajattelu, joustavuus, dialoginen itsetuntemus, luovuus, johtajuus, uskontolukutaito, yhteistyö, aloitteellisuus, tilivelvollisuus, vuorovaikutus, tuottavuus, oppimaan oppiminen, informaatiolukutaito, sosiaaliset taidot, yhteiskunnallinen osaaminen, medialukutaito, dialogitaidot, elämän ja uran yhdistäminen, teknologialukutaito, dialoginen kasvatus ja globaali vastuu ja kestävä kehitys.