SILJA PALMUJOKI
Soolibooli 2/14

Valkotakkiset Escola Primaria Unidade 27 -koulun opettajat työssään. Kuva: Silja Palmujoki

Mosambikissa saattaa herätä aamulla kello seitsemän ulkoa kantautuvaan heleään kuorolauluun. Kyse on koulupäiväänsä aloittelevista lapsista, jotka käynnistävät jokaisen päivän maan kansallislaululla. Koulun pihalla koulupukuiset oppilaat siisteissä jonomuodostelmissa valkotakkisten opettajiensa johdolla laulavat rakkaan kaakkoisafrikkalaisen isänmaansa kunniaksi. Kauniista lauluesityksistä pääsee nauttimaan kahdesti päivässä, sillä lähes poikkeuksetta Mosambikissa koulua käydään kahdessa vuorossa.

"Ala-asteilla luokkakoko
on keskimäärin 63 lasta."

Päivän aluksi valtavia kuoroja johtavien valkotakkisten opettajien tehtävä ei ole helppo tuntienkaan aikana. Niin luokkahuoneissa kuin kansallisestikin suurin haaste on oppilaiden räjähdysmäisesti kasvanut määrä. Ala-asteilla luokkakoko on keskimääräisesti 63 lasta ja paripulpetteihin saa ahtautua kolme tai neljäkin pientä oppilasta. Mosambikin väestöstä 52 prosenttia on alle 18-vuotiaita, ja vuosien 1992 ja 2011 välillä koululaisten lukumäärä on noussut puolestatoista miljoonasta kuuteen miljoonaan.

Myös ylemmillä tasoilla koulutettavien määrä ja koulutukseen osallistuminen on noussut hurjasti, esimerkiksi lukion viimeisen luokan suorittavien tyttöjen määrä kasvoi vuosien 2004 ja 2011 välillä 489 prosenttia. Suuret ikäluokat ovat syntyneet vuonna 1992 päättyneen kahdeksantoistavuotisen sisällissodan jälkeen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tukemassa projektissa paikallinen Afortalecer-niminen järjestö pyrkii koulutuksen laadun parantamiseen kuudessa peruskoulussa pääkaupungissa Maputossa. Viime vuonna hankkeen ollessa ensimmäistä vuotta käynnissä keskityttiin perustamaan luokkiin kirjastoja ja rakennettiin kirjoille kaappeja, jotta ne pysyvät lasten luettavina, eivätkä katoa kauppatavaroiksi turuille ja toreille. Eka- ja tokaluokkalaisille hankittiin tehtäväkirjoja luku- ja kirjoitustaidon petraamiseksi ja tehtiin opetusmateriaalia, joka kohtaa Mosambikin slummien ja maaseudun lasten elävän elämän todellisuuden paremmin kuin Portugalista tai Brasiliasta rahdatut teokset.

Haasteina vähäiset resurssit ja opettajapula

Seitsenvuotinen peruskoulu on Mosambikissa kaikille ilmainen, ja valtio panostaa opetussektoriin yhtenä prioriteettinaan. Hallinnon saavutuksiin kuuluu koulunkäynnin saavutettavuus, ilmaiset aapiset, koulujen ahkera rakentaminen ja päivitetyt opetussuunnitelmat. Valtion lisäksi koulutusta järjestävät paikalliset ja kansainväliset järjestöt sekä toki varakkaammille myös yksityiset oppilaitokset.

Pääsy kouluun on kaikille mahdollista, mutta vain murto-osa suorittaa koko peruskoulun. Oppimistuloksetkaan eivät aina ole kummoisia, peruskoulun käynyt esimerkiksi ei välttämättä osaa vielä lukea sujuvasti.

Mosambikin opetusministeriön vuosien 2012–2016 strategiassa opettajankoulutuksen eräiksi erityistavoitteiksi onkin listattu oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja niissä tukeminen, luku- ja kirjoitustaidon opetuksen tehostaminen, kaksikielinen opetus ja yhteistyö vanhempien kanssa. Tavoitteet eivät ole helposti saavutettavissa, mutta niiden toteutuminen on tuloksekkaan opetuksen edellytys.

"Useat pitävät opettajia
ylempiluokkaisina auktoriteettihahmoina."

Oppimisen heikossa tasossa näkyvät sekä vähäiset resurssit että laajemmat yhteiskunnalliset haasteet. Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset jäävät joukossa huomiotta, kun erityisopetusta tai erityisopettajia ei juuri ole ja koko maassa on vain kuusi erityiskoulua. Kaksikielinen opetus olisi tärkeää, koska nyt opetus on virallisella kielellä portugaliksi, mutta äidinkielenään 94 prosenttia mosambikilaisista puhuu paikallisia bantukieliä. Vanhempien sitouttaminen tasaveroisen yhteistyön kautta taas on oleellista, koska monet vanhemmista, etenkin äidit maaseudulla, ovat lukutaidottomia, eivätkä tunne koulumaailmaa. Useat pitävät opettajia ylempiluokkaisina auktoriteettihahmoina, joiden kanssa ei uskalleta kommunikoida.

Taustatekijänä luku- ja kirjoitustaidon opetuksen haasteille on kirjallisen kulttuurin vähäisyys yhteiskunnassa. Koulu on monille lapsille maaseuduilla ja slummeissa ainoa paikka, missä he ovat tekemisissä kirjoitetun tekstin kanssa; kotona ei ole kirjoja, lehtiä saati nettiä, kaduilla ei ole lööppejä eikä luettavana ole edes elintarvike- tai muita päivittäistavarapaketteja, koska ruoka ja tarvikkeet ostetaan toreilta tai teiden varsilta.

Opettajankoulutuspolitiikan lähtökohtana Mosambikissa on ensisijaisesti vastata huutavaan opettajapulaan. Hätäapukoulutusta on järjestetty useammalla kaavalla, luokanopettajaksi voi päätyä opettajaseminaareista jopa muutaman viikon kesäkurssilla. Pätevillä aineenopettajilla voi olla taustalla yliopisto-opintojakin. Osa opettajista hankkii taitonsa ja pätevyytensä vasta opettajantöiden ohessa. Myös opettajien etäkoulutus tarjoaa arvokasta apua opettajamassojen pätevöittämiseen.

Viime vuosina ryhmäkokoja peruskoulussa onkin saatu pudotettua yli seitsemästäkymmenestä oppilaasta noin kuuteenkymmeneen. Akuutein pätevien opettajien tarve on siirtynyt peruskoulun jälkeiseen ylemmän asteen yleissivistävään koulutukseen, jonka tilannetta koetetaan pelastaa tarjoamalla alempien luokkien opettajille täydennyskoulutuksia. Puute opetushenkilökunnasta näkyy korkeakoulutasollakin, jolla useimmat opettajat ovat suorittaneet suurin piirtein kandidaatintutkintoa vastaavat opinnot.

Tulevaisuuteen on pakko suhtautua optimismilla

Kuorotyöskentely valkotakkisten opettajien johdolla jatkuu myös luokissa, joissa lukuopetus tapahtuu monesti yhdessä ääneen sanoja toistaen. Afortalecerin ja SYL:n hankkeessa korostuu jatkossa entistä enemmän opettajien varustaminen vaihtelevammilla suurille oppilasjoukoille sopivilla opetustekniikoilla.

Tärkeää on myös opettajien motivointi ja oman ammattiarvostuksen kasvattaminen. Mosambikin Pedagogisen yliopiston kouluttajien kanssa käydään läpi didaktisia keinoja, joilla havainnollistaa opetusta, ja metodeita, joilla alleviivata lukutaidon merkitystä. Torilta voi napata opetusmateriaaliksi hedelmiä, joiden kautta opetellaan aakkosia ja vaikka erivärisillä pullonkorkeilla voi opetella laskemaan.

"Erivärisillä pullonkorkeilla
voi opetella laskemaan."

Afortalecer tuo kouluilla pidettyihin työpajoihin mukaan myös Pedagogisen yliopiston kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen opiskelijat, jotka samanaikaisesti harjoittelevat ammattiin, auttavat jo työssä olevia opettajia kehittymään ammatissaan sekä opettavat lapsia leikin keinoin. Opiskelija on myös huomattava käytännön koulutyön avustaja, kun läsnä luokassa on hetken kaksi aikuista. Yliopistokoulutukseen opiskelijat toivovat enemmän harjoitteluja, ja harjoitteluihin enemmän mahdollisuuksia kokeilla opettamista viihteellisin keinoin.

Kun uusi lukuvuosi alkoi Mosambikin kouluissa 4. helmikuuta, siirtyi kesälomilta kouluihin opetusministeriön ilmoituksen mukaan 6 434 000 oppilasta. Heidän kouluttamisellaan on tarkoitus varmistaa rauha ja demokratia, voittaa köyhyys ja AIDS ja tuoda valoa runsaslukuiselle nuorisolle. Maassa, joka YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä on 187 maan joukossa sijalla 184, on tulevaisuuteen pakko suhtautua optimismilla.

Maputon Pedagogissa yliopistossa koulutetaan päteviä opettajia mutta luokanopettajaksi voi opettajapulan vuoksi päätyä jopa muutaman viikon kesäkurssilla. Kuva: Silja Palmujoki