SAARA SALOMAA & KAISA PYYKKÖ
Soolibooli 5/17

Yksi pakollinen luento mediakasvatusta koko vuonna, muistelee Jesse Salmi, joka valmistui Helsingin yliopistosta äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi keväällä 2017. Yksi luento mediakasvatusta oppiaineessa, jonka olennainen osa mediakasvatus opetussuunnitelmien mukaan on.

– On vaikea opettaa jotain sellaista, mihin ei juurikaan ole saanut koulutusta. Ei liene liioiteltua sanoa, että keskiverto opettajaopiskelija kyllä erottaa oikeat uutislähteet valeuutislähteistä, mutta mediakasvatuksen osalta homma tyssää siihen, Salmi sanoo.

Uusimmat opetussuunnitelmat edellyttävät tieto- ja viestintäteknologisten (TVT) taitojen sekä medialukutaidon edistämistä osana monilukutaitoa kaikessa kasvatuksessa varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin saakka. Tästä huolimatta mediakasvatuksen rooli opettajaopinnoissa on hyvin pieni, kertoo tuore selvitys Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017.

Runsas 70 prosenttia Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja SOOLin kyselyyn vastanneista opettajaopiskelijoista kertoo, että mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän. Alle puolet arvelee, että tutkinnon pakollisiin osiin ylipäänsä kuuluu mediakasvatusta.

Opintoihin sisältyy TVT:tä, opiskelijat kaipaavat mediakritiikkiä

Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvityksessä luotiin opiskelijakyselyn lisäksi katsaus Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen eri opettajankoulutusohjelmien mediakasvatussisältöihin.

– Opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä opintojen määrä ja sisällöt vaihtelevat runsaasti yliopistoittain ja koulutusaloittain, mediakasvatuksen erityisasiantuntija Saara Salomaa KAVI:sta tiivistää.

Selvityksen perusteella harvimmin mediakasvatusta kuuluu opintoihin aineenopettajaopiskelijoilla, useimmin taas luokanopettajaopiskelijoilla.

Eniten opiskelijoiden mukaan opetetaan TVT-taitoja, kuten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä. Myös digitaalisiin oppimisympäristöihin ja peleihin tutustutaan. Opiskelijat pitävät itse tärkeimpänä informaation haku- ja lukutaitojen opettamista, kriittistä ja tutkivaa asennetta mediaa kohtaan sekä turvallista mediankäyttöä ja riskejä mediakulttuurissa, mutta vain alle neljännes vastaajista arvioi näiden teemojen sisältyvän kursseihin. Opintojen sisällöt eivät siis näytä vastaavan opiskelijoiden odotuksiin.

Myös Jesse Salmi uskoo, että äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kriittisen medialukutaidon opettaminen olisi mielekkäämpää kuin mediasisältöjen tuottaminen.

– Tuottajuutta on vaikea opettaa, jos siitä ei ole juuri mitään omakohtaista kokemusta, ja suurin osa materiaaleista keskittyy vastaanottoon. En muista tuottaneeni mediaa peruskoulussa tai toisella asteella, ja pedagogisissa opinnoissakin kirjoitin lähinnä raportteja siitä, miten mediakasvatusta pitäisi opettaa.

Salomaa tunnistaa tilanteen ja toivoisi, että opiskelijat oppisivat perusasiat niin tuottamisesta, tulkinnasta kuin mediaan liittyvistä tiedoistakin.

– Ei perinteisessä lukutaidossakaan pelkkä kirjainten tavaaminen riitä, vaan yhtä lailla pitää osata kirjoittaa ja ymmärtää mistä kirjoittaa, Salomaa vertaa.

– Jokainen opettaja tarvitsisi ymmärrystä siitä, millaisia kasvatus- ja opetustavoitteita medialukutaitoon liittyy, millaisin pedagogisin keinoin niihin voitaisiin päästä ja miten mediakulttuuri on osa yhteiskuntaa ja elämää. Medialaitteet ja -sisällöt muuttuvat jatkuvasti, joten koulutuksessa tulisi luoda monipuolinen pohja kasvatustietoisuudelle ja opettajuudelle suhteessa mediaan. Käytännön toteutusta voi sitten työssä soveltaa yhdessä oman kohderyhmän kanssa.

"Pakollisia mediakasvatuksen opintoja
vetävä opettaja oli --- aivan täysin pihalla
TVT:sta, jota meille koetti opettaa.
Eihän siitä mitään tullut."
(Kyselyyn vastannut opiskelija)

Toiveistaan huolimatta Salomaa korostaa, että on tärkeä muistaa yliopistojen oikeus päättää itse opetuksestaan.

Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvityksen vastauksista voi päätellä, että mitä pidemmällä opiskelijat ovat opinnoissaan, sitä tyytymättömämpiä he ovat.

– Mahdollisesti harjoitteluissa opiskelijoille valkenee, kuinka paljon tarvetta mediakasvatusosaamiselle olisi työelämässä. Moni taitaa tarvita täydennyskoulutusta heti valmistuttuaan, Saara Salomaa sanoo.

Samaa mieltä on opettajaksi opiskellut Jesse Salmi, joka ei edes osaa eritellä, mille mediakasvatuksen osa-alueelle hän kaipaisi eniten lisätietoa.

– Kaiken kaikkiaan kaipaisin täydennyskoulutusta aiheesta mediakasvatus.

Mediakasvatusta on kaivattu opettajankoulutukseen vuosikymmeniä

Mediakasvatus ei ole Suomessa uusi asia, sillä jollain nimellä se on ollut perusopetuksen opetussuunnitelmissa mukana 1970-luvulta saakka. Varhaiskasvatuksen suunnitelmissa mediakasvatus on tuore tulokas, mutta päiväkotien työssä mediakasvatusta on ollut jo pitkään.

Mediakasvatusta onkin toivottu kiireesti lisää opettajaopintoihin jo vuosikymmeniä, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Esimerkiksi Mari Hankala totesi 2011 julkaistussa väitöskirjassaan osan mediakasvatusta opintoihinsa toivoneista opettajista jo eläköityneen. Tuore selvityskään ei anna aihetta juhlaan. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin kymmenen vuotta aiemmin toteutetussa edellisessä selvityksessä.

"Ei kouluteta opettajia eiliseen!", SOOLin puheenjohtaja Jesper Lempiäinen ja pääsihteeri Susanna Jokimies vetoavat Opettajat ja mediakasvatus 2017 -selvitysraportissa. He, satojen opettajaopiskelijoiden tavoin, peräänkuuluttavat opettajankoulutusta viimein huomioimaan mediakasvatuksen määrällisen ja laadullisen kehittämisen toiveet.
 

---

Näin lisäät mediakasvatusta opintoihisi – 3 vinkkiä

1) Selvitä, voitko opiskella mediakasvatusta sivuaineena tai muuten vapaavalintaisesti. Todennäköisesti kaikissa yliopistoissa on tarjolla vähintään yksittäisiä kursseja, osassa myös sivuainekokonaisuuksia. Voitko hyödyntää JOO-sopimuksen kautta muiden yliopistojen opintoja?

2) Pidä mediakasvatusta esillä kursseilla: kysy, keskustele, pyydä lisämateriaaleja ja kerro mielipiteesi mediakasvatuksen tärkeydestä omalla alallasi. Tee aiheeseen liittyviä harjoitus- ja opinnäytetöitä.

3) Opiskelijoiden edustajat voivat nostaa asian esille yliopistojen opetussuunnitelmatyöryhmissä.
 

Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvityksessä kysyttiin, onko vastaajien yliopistoissa mahdollista opiskella mediakasvatusta valinnaisina sivuaine- tai muina opintoina. Tavallisinta oli, että opiskelija ei osannut sanoa oliko mediakasvatusta omassa yliopistossa tarjolla vai ei.
 

Tutustu KAVIn selvitykseen: http://www.mediataitokoulu.fi/opettajaopiskelijat.pdf

Opettajaopiskelijat ja mediakasvatus 2017 -selvitys toteutettiin yhteistyössä SOOLin kanssa. Verkkokyselyyn vastasi 448 opettajaksi opiskelevaa ympäri Suomen. Suurimmat vastaajaryhmät olivat luokan-, aineen- ja lastentarhanopettajaopiskelijoita. Mediakasvatuksella tarkoitettiin medialukutaidon eli median tuottamisen ja tulkitsemisen taitojen sekä mediaan liittyvän tietämyksen edistämistä. Median määriteltiin kattavan sekä perinteiset viestimet että uudet digitaaliset mediat.