MARTTA OVASKA, JANNI LUUKKONEN, ELMA NIEMINEN & NELLA NISKANEN
Opeopiskelija 3/24 verkkojulkaisu

Yhden tutkimustunnin aiheena oli Suomen uhanalaiset eläimet. Kuva: Pexels.

Kasvatustieteen perusopintoihin kuuluvalla opintojaksolla ”Tieteellinen tieto ja ajattelu” eteemme tuli Lesson study. Se on opetuksen arkeen kiinnittyvä ammatillisen kehittymisen malli, jota on pitkään käytetty Japanissa ja Kiinassa opettajien oman työn tutkimisen tapana.

Lesson studyn tarkoitus on olla opettajille täydentävä koulutus, missä opettajat ymmärtävät paremmin oppilaidensa oppimistavat ja muun toiminnan ja pääsevät keskustelemaan opettamisesta pedagogisesta näkökulmasta muiden opettajien kanssa.

Tässä tekstissä kertojina ovat Janni, Elma, Nella ja Martta. Elma, Nella ja Martta olivat samassa ryhmässä toteuttamassa Lesson studya ja Janni oli toisessa ryhmässä.

Lesson study -tehtävä suoritettiin harjoitusluokkien havainnointiryhmissä, jolloin ryhmä, jolle tunti toteutettiin, oli suurimmalle osalle tuttu. Tutkimustunnin aihe tuli normaalikoululta suoraan, aihe oli kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 -tavoitteisiin liittyvä 3. luokan sisältöalue ”Elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen”. Aihe sisältää esimerkiksi omien valintojen merkityksen ja Elman, Nellan ja Martan ryhmässä tämä rajattiin tutkimustunnin teemaksi.

Tuntia valmisteltiin ryhmänä kolmen demotapaamisen aikana ja niiden välissä. Tuntia varten käytiin läpi runsaasti tutkimusartikkeleita ja päädyttiin perustamaan tunnin opetusmenetelmä erityisesti yhden artikkelin pohjalle. Artikkeli kertoo kiinalaisesta tutkimuksesta, jossa oli tutkittu narratiivisen opetusmenetelmän toimivuutta oppilaiden ympäristötietouden, -asenteiden ja -käyttäytymisen kehittämisessä.

Tutkimuksessa todettiin, että narratiivinen opetusmenetelmä lisäsi etenkin oppilaiden tietoa ympäristöön liittyen, ja pidemmän intervention myötä vaikutti myös asenteisiin. Koska Lesson study -tunteja oli vain yksi, ei otettu pyrkimykseksi vaikuttaa merkittävästi oppilaiden asenteisiin.

Ryhmässä päädyttiin siis ottamaan tunnin tavoitteeksi se, että oppilas ymmärtää omien valintojensa vaikutusta ympäristöön ja hyödyntää narratiivista opetusmenetelmää. Tunnille kirjoitettiin valintatarina, jossa oppilaat saivat silmät suljettuna äänestää käsiäänestyksellä kahden valinnan välillä. Oikeasta valinnasta sai pisteen. Tunnin havainnointiteemoiksi asetettiin tilannekiinnostus ja tunteet, ja havainnointia varten tehtiin lomake.

Suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin tutkimusartikkeleita

Eroten muista tämän raportin kirjoittajista Janni oli eri havainnointiryhmässä ja -luokassa toteuttamassa Lesson study -tehtävää. Hänen ryhmänsä koostui yhdeksästä opiskelijasta, joten suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, että pyrittiin varmistamaan kaikille riittävästi tekemistä tutkimustunnilla.

”Tieteellinen tieto ja ajattelu -kurssin demoilla suunnittelu jaettiin niin, että neljä ryhmäläistä teki havainnointisuunnitelman ja loput ryhmäläiset suunnittelivat tutkimustunnin kulun ja opetuksellisen sisällön. Lesson study -tehtävää valmisteltiin myös normaalikoululla, jossa tutkimustunnin suunnitelmaa viimeisteltiin yhdessä harjoitusluokan opettajan kanssa.

Tutkimustunnin aiheeksi rajattiin Suomen uhanalaiset eläimet ja luonnonpuistot, jolloin saatiin sisällytettyä tutkimustunnin opetukseen elämän kunnioittamisen ja luonnon vaalimisen periaatteita. Arveltiin myös, että eläinten uhanalaisuuden käsittely mallintaisi tätä pääteemaa helpoimmin ja herättäisi kolmosluokkalaisissa oppilaissa mielenkiintoa. Aiheen rajaus sopi myös tutkimustunnille asetettuun tavoitteeseen lisätä oppilaiden ympäristötietoisuutta.

Samoin kuin toisessakin ryhmässä, tutkimustunnin sisältöä perustettiin suunnitteluvaiheessa hyödynnettyihin tutkimusartikkeleihin. Lähteenä käytettiin tutkimusartikkelia, jossa tuodaan esille, miten tärkeässä osassa ympäristökasvatuksen mielenkiintoisuus on oppilaiden oman luontosuhteen, ympäristöystävällisten valintojen ja lajituntemuksen kehittymisessä.

Tätä ideologiaa hyödynnettiin tutkimustunnin toteutuksessa siten, että luotiin pelilauta ja kysymyksiä, joiden avulla oppilaat pääsivät pohtimaan vastauksia ja ratkaisuja tunnilla opittuihin luontoaiheisiin pulmiin. Esimerkiksi yksi pelin kysymyksistä oli, voiko omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin.

Eroten toisesta ryhmästä tutkimustunnin aluksi toteutettiin Powerpointin avulla opetusosio, jonka pitivät kaksi opiskelijaa havainnointiryhmästä, ja seitsemän opiskelijaa toimi tunnin aikana havainnointitehtävissä. Jannin ryhmän tavoitteena oli havainnoida tutkimustunnilla oppilaiden aktiivisuutta, kuten viittaamista yhteisissä keskusteluissa ja osallistumista ryhmätyöskentelyssä, keskittymiskykyä, muistia sekä ryhmäkeskustelun aiheesta harhailua.

Havainnoijat täyttivät havaintojaan valmiiksi tehtyihin havainnointilappuihin. Näitä asioita havainnoitiin, koska haluttiin nähdä oppilaiden välisiä eroja oppimis- ja kertaustilanteessa. Lisäksi haluttiin aiheuttaa keskustelua oppilaiden yhdenvertaisuuden parantamisesta osallistumisessa.

Jannin ryhmässä opetusosion jälkeen pelattavaa peliä varten jakauduttiinkin moderaattoreiksi pienryhmiin, jotka koostuivat noin neljästä oppilaasta. Kaikkien paitsi yhden ryhmän moderaattorin tehtävänä oli havainnoinnin ohella puuttua pelin aikana aiheesta harhailuun sekä kertoa oikeat vastaukset kysymyksiin.

Yksi kontrolliryhmä jätettiin ilman moderaattorin väliintuloja, jotta sitä voisi peilata, mikä vaikutus opettajan sanallisella ja toiminnallisella läsnäololla on oppilaiden toimintaan. Tuloksena oli, että moderoimattomassa ryhmässä pelin kulku ei juurikaan eronnut toisista ryhmistä, sillä yksi ryhmän oppilas toimi ikään kuin pelinjohtajana, joka tarkisti oikeat vastaukset kysymyspaperin toiselta puolelta.

Pelin aikana havainnoijat keskittyivät myös tarkastelemaan, miten tasapuolista oppilaiden osallistuminen oli ja olivatko he sisäistäneet tunnilla opittuja asioita eli käyttivätkö he oikeaa käsitteistöä vastatessaan kysymyksiin.

Janni kertoo, että hänen ryhmänsä tutkimustunnilla haasteeksi muodostui se, ettei oppilaille avattu tarpeeksi hyvin jokaisen luokassa olevan aikuisen roolia. Havainnoijan roolissa olevat opiskelijat eivät esimerkiksi puuttuneet oppilaiden häiriökäytökseen tunnilla, mikä aiheutti mahdollisesti väärinkäsityksiä oppilaille siitä, mitä tunnilla saa ja ei saa tehdä.

Tulevia vastaavia kokeiluja varten olisi tärkeää selventää tätä työnjakoa, jotta oppilaat saavat turvallisen tilan oppia ja he osaavat olla välittämättä ylimääräisistä aikuisista luokassa. Janni kertoo kuitenkin, että tutkimustunnilta havaittiin myös toimivia työtapoja, kuten yhteisopettajuus, jossa opettajat pystyivät tukeutua toisiinsa. Myös havainnoijan roolin tärkeys konkretisoitui, sillä opettaessa ei välttämättä huomaa aina, mitä kaikkea luokassa on meneillään tunnin aikana, ja siinä kohti ylimääräiset silmäparit ovat apuna.

Oma työ tutkimuskohteena

Lesson study -tuntien havainnointia suoritettiin siis hieman eri tavoin ryhmästä riippuen. Ryhmä, joka piti tunnin valintatarinan avulla, havainnoi yksittäisiä oppilaita yleisen ilmapiirin lisäksi ja uhanalaisten lajien ryhmä puolestaan jakoi havainnoinnin oppilaiden pöytäryhmien mukaan. Molempien ryhmien oppilaat osoittivat kiinnostusta oppitunnin aihetta kohtaan.

Oppilaat olivat aktiivisia ja uskomme tuntien herätelleen heissä uusia ajatuksia ja vahvistaneen käsityksiä aiemmin opitusta. Toki on hieman vaikea arvioida, miten oppilaat todella sisäistivät opetuksen, koska Lesson study suoritettiin vain yksittäisenä oppituntina. Olisimmekin kaivanneet toista kierrosta, jotta tutkimusta olisi saatu suoritettua syvemmin ja kokonaisuudesta olisi voitu luoda kattavampia havaintoja.

Meille opeopiskelijoille Lesson study opetti, että vaikeammista ja vakavammistakin teemoista on mahdollista luoda monipuolisia ja helposti lähestyttäviä kokonaisuuksia. Elma syventyi projektin aikana tutkivaan opettajuuteen ja kokeekin saaneensa hyvää harjoitusta luetun teorian käyttämisestä käytännön tilanteissa.

Nella puolestaan kokee harjaantuneensa havaintojen tekijänä ja havainnoijan asemassa hänelle jälleen konkretisoitui, miten paljon luokassa tapahtuu yhden oppitunnin aikana ja miten tärkeää olisikin, että ryhmäkoot pysyisivät kohtuullisina tulevaisuudessa.

Martta kertoo, että toisilta opettajilta saatu tuki oppituntia suunnitellessa ja pitäessä tuo rohkeutta ja itsevarmuutta opetukseen. Jannin mukaan tutkimustunti opetti kiinnittämään tarkempaa huomiota opettajien väliseen työnjakoon ja siitä oppilaille syntyvään vaikutelmaan.

Lesson study oli meille positiivinen ja opettavainen kokemus ja toivomme, että meillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus järjestää ja osallistua samankaltaisiin tutkimuksiin.