ENNI KESKI-SAARI
Opeopiskelija 1/23

Liikunnan ja terveysytieteen opettajia ryhmädynamiikkakoulutuksessa Helsingin Akavatalolla viime marraskuussa. Kuva: Tiina Apajalahti.

Opetusalan keskustelua seuratessa nousee vahvasti esille, miten moni opettaja kokee, että opetusalan ääntä ei kuunnella päätöksenteossa. Uutisissa ihmetellään, miksi oppimistulokset laskevat, ja haastateltavina on harvoin varsinaisia kentällä toimivia opettajia. 

Kuitenkin opetusalan järjestöt kokevat, että opettajia nimenomaan kuunnellaan. Mistä moinen kokemusten kuilu syntyy? Miten opetusalan järjestöt toimivat? Miten ne vaikuttavat ja miten eri järjestöjä kuunnellaan? Entä miten opettajana voi vaikuttaa?

Opettajien järjestökenttä on moninainen ja koostuu Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä jäsenyhdistyksineen sekä eri opetusalojen ja opetettavien aineiden valtakunnallisista liitoista ja pedagogisista järjestöistä. 

OAJ edustaa työehtoneuvotteluissa ja työpaikoilla kaikkia opettajana työskenteleviä, kun taas alakohtaiset yhdistykset antavat omaan alaansa liittyviä asiantuntijalausuntoja ja järjestävät muun muassa koulutuksia ja virkistystoimintaa. Järjestöt ja liitot toimivat myös monikerroksisesti, sillä monilla on toimintaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Opetusalan järjestökenttä on siis monitasoista ja moninaista, mutta lopulta jokaisella toiminnolla on oma tehtävänsä ja paikkansa.

OAJ on kaikkien opetusalan työntekijöiden ammatillinen edunvalvoja

Opeopiskelijoina ja soolilaisina hyödynnämme jo monia OAJ:n jäsenetuja, kuten vakuutuksia, työttömyyskassaa, webinaareja ja OAJ:n palkka-asiantuntijoiden ja luottamusmiesten palveluita sekä monia muita etuja ja alennuksia.

OAJ toimii aktiivisena edunvalvojana ja työmarkkinaosapuolena mutta myös koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen kehittäjänä. Tätä varten OAJ:ssa on töissä lukuisia erityisasiantuntijoita, jotka toimivat opettajien ääninä ja oman koulutuksen alansa, kuten varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen, asiantuntijoina koulutukseen ja kasvatukseen liittyvässä vaikuttamistyössä.

Valtakunnallisella tasolla OAJ:n toiminta koostuu siis OAJ:n työntekijöiden, hallituksen, valtuuston, toimikuntien ja työryhmien toiminnasta. 150-jäseninen valtuusto valitaan neljän vuoden välein vaaleilla ja se käyttää OAJ:n ylintä päätösvaltaa. Valtuusto koostuu eri aloilla työskentelevien opettajien ryhmittymistä: varhaiskasvatuksen opettajista, yleissivistävistä opettajista, ammatillisista opettajista ja yliopistossa opettavista opettajista.

Yleensä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva valtuusto päättää OAJ:n toiminnan keskeisistä linjauksista. Tulevassa kevätvaltuustossa päätetään muun muassa siitä, tuleeko opettajaopiskelijoista täysivaltaisia valtuuston jäseniä. Tällä hetkellä SOOLin edustajilla ei ole valtuustossa äänioikeutta.

OAJ:n päätöksentekoa ja kantoja valmistelee useita eri toimikuntia ja työryhmiä, jotka koostuvat kentällä toimivista opettajista. Henkilöt toimikuntiin ja työryhmiin nimetään valtuutettujen joukosta ja OAJ:n alaisten järjestöjen päätöksillä. 

Toimikunnat vastaavat oman vastuualueensa päätöksenteosta ja sen valmistelusta. Niitä ovat tulo- ja palkkapoliittinen-, järjestö- ja viestintä- sekä koulutuspoliittinen toimikunta. Päätöksenteko-organisaatioon kuuluvat myös muun muassa pedagoginen toimikunta, opettajankoulutustyöryhmä, opetusalan johdon neuvottelukunta ja korkeakoulutyöryhmä. Valmisteltavasta asiasta riippuen sitä saatetaan käsitellä useissa eri toimikunnissa ja työryhmissä ennen OAJ:n hallituksen päätöksentekoa.

Valtakunnallisella tasolla OAJ toimii edunvalvojana ja tarjoaa jäsenille neuvontapalveluita. Lähelle tavallista opetusalan työntekijää OAJ tulee myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Alue- ja paikallisyhdistykset järjestävät erilaisia tapahtumia ja koulutuksia sekä tarttuvat yleisiin edunvalvonnallisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen työolojen kautta tai resursointiin liittyvä paikallinen vaikuttamistyö. Työpaikoilla jäsenten turvana työoloihin, palkkaukseen ja työehtoihin liittyvissä kysymyksissä ovat työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet.

OAJ:ssä vaikuttaminen lähtee usein paikallistasolta ylöspäin aluksi keskittyen paikalliseen edunvalvontaan, josta käsiteltävä tai muutosta edellyttävä asia voi nousta vaikuttamisen tikkaita ylöspäin alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle. OAJ:n toimintaa voi kuvata kovaksi edunvalvonnalliseksi vaikuttamiseksi, jossa pureudutaan muun muassa tärkeisiin opetusalan palkkausta, sopimuksia, rahoitusta, lainsäädäntöä, kehittämistä ja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.

Pedagogiset järjestöt tuovat oman alansa äänen kuuluviin

Pedagogiset järjestöt ovat verrattavissa opiskelijaelämän ainejärjestöihin. Kuten ainejärjestötkin, pedagogiset järjestöt tuovat oman alansa ja jäsenistönsä äänen kuuluviin päätöksenteossa ja järjestävät hauskaa yhteisöllistä toimintaa sekä koulutuksia jäsenilleen. Pedagogisten järjestöjen toiminta on hyvin moninaista, mutta myös alakohtaista. Järjestöjen hallitukset koostuvat alan opettajista. 

OAJ:n ulkojäsenyhdistyksinä toimii yhteensä 38 pedagogista järjestöä. Pedagogiset järjestöt toimivat oman opetusalansa asiantuntijoina, joiden puoleen Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä OAJ kääntyvät, kun kaipaavat asiantuntijoiden mielipiteitä työryhmissä tai lausuntojen muodossa. Järjestöt toimivat aktiivisessa yhteistyössä OAJ:n kanssa ja tekevät kannanottoja. Lisäksi OAJ:n sisällä toimii oman alansa edunvalvontaa edistäviä liittoja, jotka järjestävät myös jäsenistölleen pedagogisten järjestöjen tavoin yhteistä toimintaa.

Monet järjestöt tarjoavat jäsenilleen muutaman kerran vuodessa ilmestyvän ammattilehden, erilaisia opetusmateriaaleja, sekä lukion puolella yo-kirjoituksiin ja lukiodiplomeihin liittyvää materiaalia. Osa järjestävää myös esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattua kilpailutoimintaa ja jäsenilleen erilaisia koulutuksia ja seminaareja, joihin osallistumalla voi päivittää tietotaitoaan tutustuen samalla muihin alan ammattilaisiin.

Yleisenä kokemuksena onkin, että parasta pedagogisten järjestöjen toiminnassa on ollut verkostoituminen, yhteinen ideointi ja oman osaamisen kehittäminen yhdessä saman alan kollegoiden kanssa. Opetusalalla toimiminen on samaan aikaan hyvin sosiaalista mutta paikoin yksinäistä. Siksi moni kokee oman alan kollegoiden tapaamisen ja järjestötoiminnan antavan virtaa myös työhön. Yhteisöllisyys koetaan merkittäväksi myös opintojen jälkeen.

Soolilaisina voimme siirtyä opintojemme jälkeen OAJ:n piiriin. Pedagogisiin järjestöihin voi kuitenkin yleensä liittyä jo opiskeluaikana ilmaiseksi tai alennetulla jäsenmaksulla, jos oman alan koulutuksen ja työssä käyvien kollegoiden tapaaminen innostaa jo opintojen aikana. 

Vaikuttamistyössä on haasteensa

Pedagogisten järjestöjen ja OAJ:n tekemällä työllä on valtakunnallista merkitystä. Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan aina helppoa. Päättäjät voivat olla kiinnostuneita kuulemaan koulutukseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä opetusalan toimijoita, mutta tämä ei aina tarkoita, että päätöksiä tehdään tai pystytään tekemään sen mukaisesti. 

Vaikuttamistyö on usein näkymätöntä, mutta vie silti aikaa ja resursseja. Näistä seikoista huolimatta monet järjestötoimijat kokevat, että vaikuttamistyö luo merkityksellisyyden tunnetta ja täydentää omaa opetustyötä.

Toisena haasteena pedagogisilla järjestöillä on ollut laskeva jäsenmäärä. Jäsenten ja aktiivien määrällä on merkitystä vaikuttavuuden kannalta, ja järjestötoimintaan tarvitaan aina uusia vaikuttamisesta ja järjestötoiminnasta kiinnostuneita mukaan toimintaan: Olisitko sinä seuraava opetusalan ja pedagogiikan ammattilaisten äänitorvi?

---

» OAJ:n valtakunnalliset yhdistykset ja pedagogiset opettajajärjestöt