EMMI UUSITALO
Opeopiskelija 1/22

Kirjoittaja opiskelee erityis­opettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja on SOOLin hallituksen jäsen kaudella 2021–2022.

OPISKELIJAN ELÄMÄSSÄ sattuu ja tapahtuu koko ajan ja ihan joka lähtöön, parhaimmillaan tapahtumia on lähes joka päivä ja uusia ihmisiä kohdataan, kuin liukuhihnalta. Sosiaaliset tilanteet tuovat mukanaan monenlaisia ihmisiä ja on tärkeää, että opimme kohtaamaan toisemme avoimesti ja kunnioittaen.

Opiskelijakulttuuriinhan kuuluu, että opiskelijat viettävät yhdessä aikaa ja nauttivat olostaan. Tunnelma on iloinen, toisinaan jopa riehakas, kun haalarikansa temmeltää pitkin katuja ja kuppiloita. Päällisin puolin näyttää siltä, että kaikilla on kivaa, mutta onko? Oletko aivan varma, että jokaisella läsnäolijalla on kivaa? Entäpä ne opiskelijat, jotka eivät ole halunneet liittyä mukaan, koska ennenkään ei ole ollut kivaa? 

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJILLÄ, opiskelijakulttuurissa usein ainejärjestöillä, on vastuu tapahtumien onnistumisesta ja niiden turvallisuudesta. Yhdenvertaisuussuunnitelmat ja turvallisemman tilan ohjeet ohjaavat ainejärjestöjen toimintaa ja velvoittavat meitä kaikkia syrjimättömyyteen ja muiden loukkaamattomuuteen. 

Ainejärjestöjen edustajat eivät silti voi valvoa jokaista tilannetta ja täysin taata, ettei mitään loukkaavaa tai vaarallista tapahdu. Turvallisen opiskelijakulttuurin toteutuminen onkin ihan meidän kaikkien vastuulla.

Pelkkä ihmisen avoin kohtaaminen ei aina riitä. Meidän on hyvä tunnistaa oman käytöksemme hyviä ja huonoja puolia, jotta voimme osaltamme edistää turvallista opiskelijakulttuuria. Meillä kaikilla on oikeus tulla mukaan omana itsenämme ja olla mukana niin, että meillä on hyvä olla.

Oikeus on meillä kaikilla, joten annetaanhan se varmasti kaikille. Ei viedä omalla tekemisellämme tilaa toisen hyvältä ololta ja turvalliselta tilalta. Lapsena meille jo opetetaan, ettei toiseen saa koskea ilman lupaa ja ilkeät sanat satuttavat. Lapsena näemme toisemme tasavertaisina leikkikavereina, emmekä jaksa pohtia toisen erilaisuutta liiaksi. Miksi ihmeessä toimimme aikuisena toisin? Eikö meitä yhtään kaduta?

HAUSKANPITO ON jopa suositeltavaa. Otetaan yhdessä opiskeluajoilta kaikki irti. Tehdään muistoja yhdessä ja riemuitaan elämän huumasta yhdessä. Mutta otammehan me varmasti kaikki mukaan? Annetaanhan me varmasti kaikille sama kokemus hyvästä muistosta? Vaikka meillä olisi kuinka hauskaa, muistammehan, ettei loukkaavia sanoja tai toisen fyysisen tilan rikkomista voi koskaan perustella hauskanpidolla. Turha todeta, että ”se oli vain vitsi”, sillä vahinko on jo tapahtunut. 

Haluaisinkin herätellä meidät kaikki pohtimaan sitä, toimimmeko itse turvallisesti. Muita on helppo osoitella ja etsiä syyllisiä muualta. Keskeisimpiä toimijoita olemme kuitenkin itse ja vain itseemme voimme loppupelissä vaikuttaa.

Haastan meidät pohtimaan, miten voimme olla turvallisempia toisillemme ja miten voisimme luoda turvallista ilmapiiriä ympärillemme. Haastan meidät viemään ajatuksemme tekoihin ja olemaan turvallisia toisillemme. Haastan meidät turvallisuustalkoisiin, jotta tulevaisuuden opiskelijakulttuuri voisi olla meille ja tuleville opiskelijoille entistä turvallisempi!

Kirjoittaja opiskelee erityisopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja on SOOLin hallituksen jäsen kaudella 2021–2022.
 

Opeopiskelijan printtilehti on nyt sataprosenttisesti hiilineutraali. Lue lisää!