NOORA KORHONEN
Soolibooli 5/16 pääkirjoitus

Kulunut vuosi on ollut varsinaista muutoksen aikaa koulutuksen osalta, eikä median nostoilta ole voinut välttyä. Opettajat ovat olleet syksyn aikana lähes viikoittain uutisotsikoissa ja mielipidekirjoitusten aiheena. Niin hyvässä kuin pahassa, niin arvostelun tai arvostuksen kohteena kuin itse ottamassa kantaa. On keskusteltu oppijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta, digitaalisten välineiden käytöstä oppitunneilla ja opettajien työssä jaksamisesta. On keskusteltu sukupuolisensitiivisyydestä, koulukiusaamisesta ja opettajankoulutuksen kehittämisestä. Keskustelua ovat herättäneet myös uudet opetusta ja oppimista ohjaavat asiakirjat.

Uusi opetussuunnitelma on otettu peruskoulussa käyttöön, ja kouluissa totutellaan ajatukseen digiloikasta ja ohjelmoinnista. Lukiossa uuteen opetussuunnitelmaan on alettu siirtyä vähän kerrassaan, ja lukiokokeilun myötä monissa lukioissa kokeillaan aiempaa valinnaisempaa tuntijakoa. Tuoreimpana tulokkaana viime kuussa hyväksyttiin ja päätettiin uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka korostavat erityisesti pedagogiikkaa ja lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa.

Eikä tässä vielä kaikki. Lokakuussa opetus- ja kulttuuriministerille ojennettiin valmis opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. SOOLin eduskuntavaalitavoitteena 2015 oli, että opettajankoulutuksen kehittämiseksi perustetaan valtakunnallinen yhteistyöfoorumi. Vaikka monet vaalilupaukset petettiin (mm. koulutuslupaus), SOOLin tavoite toteutui ja kuluvan vuoden alussa opetus- ja kulttuuriministeriö asetti opettajankoulutusfoorumin pohtimaan opettajankoulutuksen kehittämistä ja laatimaan ohjelmaa sitä varten. Ja lopulliseen ohjelmaan voimmekin olla tyytyväisiä, sillä siinä on kuultavissa opiskelijoiden ääni kautta linjan. Nyt valmiin asiakirjan myötä päästään vihdoin myös itse asiaan, kun ohjelman toteuttaminen käytännössä voi alkaa.

Tässä Sooliboolin numerossa keskitytään opetuksen ja koulutuksen kentän ajankohtaisiin muutoksiin. Saamme lukea siitä, millaisena kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen näyttäytyy vasta valmistuneen lastentarhanopettajan näkökulmasta ja miksi opettajan on tärkeä tiedostaa sukupuolittuneita käytäntöjä. Juttua löytyy myös eräästä uudesta SOOLin jäsenyhdistyksestä, PISA-tutkimuksesta sekä siitä, miksi järjestötoimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Sen tiedämme, että ainoa pysyvä asia on muutos, ja kun yhteiskunta muuttuu, opettajankoulutuksen ja koko koulutusjärjestelmän on muututtava sen mukana.

Ajatuksia avartavia lukuhetkiä!